Chinenset 2019

Capsicum chinenset eli ne kaikkein tulisimmat chilit kylvetään tammikuun puolenvälin paikkeilla. Kovin montaa chinenseä en ole viime vuosina yhden kauden aikana enää kasvattanut, niille ei vaan ole kovinkaan paljon käyttöä kun satoa tulee kuitenkin aina yli oman tarpeen. Lähes kaikki chinenset ovat viime vuosina menneet pelkästään jauheiksi, ja niitä kun riittää muutenkin loppuelämän tarpeiksi.

Chinense taimitikkuja

Tällekin kaudelle olen saanut varsin monien chinense-lajikkeiden siemeniä, mutta läheskään kaikkia en pysty kasvattamaan. Todennäköisesti 5 -6 lajiketta tulee kasvamaan kesälle 2019. Seuraavaksi esittelen muutaman ensi kauden chinense-lajikkeen.

Aji Panca vuonna 2013

  Aji Panca on perulainen chinense joka palaa kasvatukseen viiden vuoden tauon jälkeen. Aji Panca on erittäin suurikokoinen kasvi ja myös ruskeaksi kypsyvät hedelmät ovat erittäin suurikokoisia. Aji Pancaa olen kasvattanut kerran vuonna 2013 ja silloin vesiviljelyssä olleella kasvilla oli ongelmana herkästi pilaantuvat hedelmät jo kypsymisvaiheessa. Aji Panca on varsin mieto chinense joka sopii ihan sellaisenaan ruuanlaittoon. Viime syksynä tilasin monia perulaisia tuotteita Pariisissa olevasta El Inti -verkkokaupasta. Tilasin sieltä myös kuivattua Aji Panca chiliä, joiden siemenistä yritän nyt kasvattaa ensi kesän kasvin, toki vanhojakin siemeniä olisi vielä tallessa.

Aji Arnaucho on myös perulainen chinense. Aji Arnauchoa en koskaan löytänyt kauppahalleista kun matkusteltiin Perussa runsaat pari vuotta sitten. Siemeniä sain lopulta viime syksynä ja Aji Arnauchon keltainen variaatio tulee ensi kaudella kasvatukseen ensimmäistä kertaa.

Aji Limo oli minulla ensimmäistä kertaa kasvatuksessa kaudella 2018, satoa kolmemetrisestä kasvista tuli valtavasti. Tämän Aji Limon toin Perusta ja se teki keltaisia hedelmiä. Perusta tuli myös punaista Aji Limoa, jota todennäköisesti kasvatan ensi kaudella.

Piaozinho Amarela on brasilialainen chinense, joka vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta lajikkeelta. Nämä siemenet sain Brasiliasta muutama viikko sitten kuten myös monien muiden brasilialaisten chinensien siemeniä. Piaozinho saattaa kuitenkin olla ainoa brasilialainen chinense ensi vuonna. Macaba voisi olla toinen mielenkiintoinen lajike joka saattaisi mahtua mukaan.

Monet italialaiset kasvattajat kasvattavat lähes pelkästään chinensejä ja myös jalostavat niitä ahkerasti. Useilta italialaisilta kasvattajilta olenkin saanut monia uusia lajikkeita, näistä ehkä vain pari pääsee mukaan ensi kaudelle. Eksoottisen näköinen supertulinen Peach Ghost Jami on lähes varmasti mukana ensi vuonna, tuleviin vuosiin jää mm. Reaper Lava Chocolate ja Pink Tiger.
Muita chinensevaihtoehtoja ovat mm. Black Kathumby, Chupetinho White ja Black, Mojo Blackie, Peruvian Long Brown ja mm. Hainan Yellow Lantern, jonka siemeniä sain Fataliilta. Tätä monien suomalaisten kasvattamaa maailmalla harvinaista chinenseä en ole vielä kasvattanut, katsotaan mahtuuko se nyt mukaan, ainakin viimeistään vuodella 2020 Hainan on kasvamassa.

Lopuksi vielä harvinainen valoilmiö tapaninpäivän kasvihuoneessa. Hyvin matalalta talojen välistä  paistava aurinko pääsee valaisemaan kasvihuonetta muutaman tunnin ajan. Lämpötila kasvihuoneessa nousee jo +10 asteeseen auringon lämmittämänä joka on erittäin harvinaista joulukuussa.

Airrex AH-300 -kasvihuoneen lämmitin

Jo kolmas talvi on edessä kasvihuoneen diesel-lämmittimellä. Kasvihuoneessa on noin + 6 asteen peruslämpö päällä läpi talven ja varsinainen kasvatuskausi huoneessa alkaa helmikuun loppupuolella. Airrex AH-300 oli alkusyksynä ensimmäistä kertaa myös vuosihuollossa ja siitä oli myös oma päivitys blogissa.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/2018/09/kasvihuoneiden-lammityskausi-alkaa.html

Parempaa lämmitintä kasvihuoneeseen ei voi toivoa kuin tämä Airrex AH-300 on, kunhan vain pitää huolta että polttoöljyä on 40 litran tankissa, polttoaineen lisääminenkin on tehty erittäin helpoksi tuosta päädyn huoltoluukusta. Laite on täysin huoleton ja pitää helposti lämpötilan halutussa tasossa.

Tällä hetkellä minimilämpötila on asetettu +7 asteeseen ja kun lämpötila-anturissa lämpötila tipahtaa asteen alle asetetun arvon niin lämmitin käynnistyy. Pikkupakkasilla lämmitin käy muutaman minuutin kerrallaan ja ehkä kolme kertaa tunnissa. Polttoöljyä on marras-joulukuussa kulunut noin 20 litraa kahdessa viikossa. Tarkempaa seurantaa ei tällä hetkellä ole kuin se kuinka usein käyn noin 20 litran kanisterin kanssa polttoainemittarilla. Pakkasia ei täällä Varsinais-Suomessa ole ollut vielä kuin satunnaisesti, mutta tammi-helmikuussa polttoaineen kulutus äkkiä tuplaantuu varsinkin jos yöpakkaset kipuavat yli -10 asteen, toisaalta nyt olen myös lisäeristänyt huonetta sisältä.

Varalla huoneessa on kuitenkin parikin sähkölämmitintä jos jotain kuitenkin sattuu, sillä kovemmilla pakkasilla huone kylmenee jo varsin nopeasti. Lisäksi varastossa on myös kaasulämmitin jolla huone myös pysyy riittävän lämpimänä pakkasilla.

Kasvihuone on nyt myös eristetty kauttaaltaan kuplamuoveilla, myös huoneen etupääty jossa on pariovet, toinen ovista on pois käytöstä talviaikaan ja sen edessä on nyt styrox-levy.

Kasvihuoneessa kypsyy vielä viimeisiä rocotoja. Tämäkin kasvi menee vielä talven aikana kompostiin.

Bolivian ja Perun baccatumit

Ensi chilikaudelle tulee minulle kasvamaan varmaan enemmän baccatumeja kuin koskaan aikaisemmin. Yleensä en kovin montaa baccatumia chillikaudella ole edes kasvattanut, varsinkin jos vertaa rocotoihin. Baccatumit kylvetään vasta joskus tammikuun loppupuolella, mutta esittelen tässä muutamia lajikkeita jotka kaikki ovat minulle uusia.

Laminoituja baccatumien taimitikkuja leikkaamista vailla. Kaikkia kuvan lajikkeita en kasvata ensi kaudella

Alkuperäiset lajikkeet kiinnostavat minua eniten, ja siksi lähes kaikki kasvatukseen tulevat lajikkeet ovatkin Boliviasta ja Perusta. Bolivialaisia baccatumeja ovat mm. Aji Chinchi Rojo sekä Aji Chicotillo, molemmat ovat varsin pienehköjä ja kapeita hedelmiä tekeviä lajikkeita. Sen sijaan varsin mielenkiintoinen uutuus on Giant Bolivian baccatum -nimellä oleva chili. Tämä lajike on jonkinlainen variaatio Aji Pacay -baccatumista, erityistä siinä on jättimäinen koko, tämä baccatum on muodoltaan ja kooltaankin samantyyppinen kuin iso Aji Amarillo, värikin on samanlainen oranssi, mutta koko on vielä selvästi suurempi mitä Aji Amarillo on, tämä erikoinen baccatum pääsee kasvamaan parhaille paikoille Monster-NFT -vesiviljelylaitteeseen ja Euro-Serren huoneeseen. Saamiani kuvia tästä baccatumista en valitettavasti voi blogiin julkaista kun ne eivät ole omiani, kuvissa ihmisen kämmenellä olevat hedelmät ovat kuitenkin erittäin suurikokoisia.

Aji Ayuyo on perulainen baccatum, joka on kotoisin Amazonin sademetsistä, tämän hienon lajikkeen toi Eurooppaan italialainen kasvattaja muutama vuosi sitten. Aji Ayuyon hedelmät ovat pienehköjä pisaran mallisia ja väriltään monivivahteisia, hedelmissä kun on keltaisen, punaisen ja violetin värejä, erittäin kaunis hedelmä. Aji Trompito ja Aji Melocoton ovat myös perulaisia lajikkeita. Varsinkin Aji Melocotonia on kehuttu erittäin hyvänmakuiseksi, hedelmäiseksi ja rapsakaksi baccatumiksi. Varsin normaalikokoinen kapeahko tyypillisen chilin muotoinen hedelmä kypsyy lähes valkoiseksi, todennäköiseksi tämäkin hieno lajike päätyy vesiviljelyyn ja kasvihuoneen parhaille paikoille. Tulevasta baccatum kaudesta odotan paljon, koska ennakkotiedot lajikkeista ovat niin mielenkiintoiset.

Lannoitteita ja kasvualustoja

Uusi kausi on taas alkamassa ja lähikuukaudet keskitytään jälleen lähinnä taimikasvatukseen. Tulevan kauden taimikasvatuksen osalta olisi tarkoitus myös keskittyä testaamaan erilaisia lannoitteita sekä kasvualustoja.

Viime keväänä kauden jo ollessa hyvässä vauhdissa sain VP-Luxilta esiteltäväksi ja testattavaksi Vitalinkin ravinteita. Näitä Vitalinkin ravinteita tuli viime kaudella jonkin verran käytettyä, mutta kesken kauden ei mitään tarkempia testailuja voinut tehdä, ihan hyviltä ja toimivilta lannoitteilta ne kuitenkin vaikuttivat. Sain VP-Luxilta myös Vitalinkin startti ja juuristolannoitteen, joita en enää kesken kauden edes lähtenyt kokeilemaan. Nyt kun ensimmäiset chilien siemenet on jo kylvetty, on hyvä lähteä testaamaan joillakin chileillä juuri Vitalinkin starttilannoitteita, ja myöhemmin myös noita kasvulannoitteita joita kokeilin jonkin verran jo viime keväänä.
Perinteisesti lannoitan chilejä ja tomaatteja aina, oikeastaan ihan kylvöstä lähtien ja itävät siemenetkin saavat jo mietoa lannoiteliuosta. Jo lähes kymmenen vuotta olen käyttänyt ensimmäiset 2-3 viikkoa Nutriforten starttilannoitetta, joka on toiminut erittäin hyvin sekä chileillä että tomaateilla.

Ensimmäiset chilit, 18 lajiketta C.pubescenseja eli "rocotoja" tuli kylvettyä itsenäisyyspäivänä. Tulevista taimista osaa lannoitan Nutriforten starttilannoitteella, ja osaa sitten Vitalinkin lannoitteilla. Mitään syväluotaavaa lannoitetestiä tästä ei saada aikaiseksi, koska lajikkeet ovat kuitenkin erilaiset, mutta ehkä jotain suuntaa antavaa kuitenkin kun eri lannoitteilla mennään ainakin taimikasvatuksen aikana.

Rocotolajikkeilla on nyt myös käytössä kolme erilaista kasvualustaa. Vesiviljelyyn tulee ensi vuonna vain neljä lajiketta, ja nämä siemenet kylvin pieniin kivivillakuutioihin. Muut kasvualustat siemeniä kylvettäessä olivat Atamin kookos sekä Novarbon kylvöseos. Atamin kookosta olen käyttänyt jo parin vuoden ajan ja se on todettu erittäin hyväksi chilinkasvatukseen ihan alusta loppuun asti. Todennäköisesti muutama amppelirocoto jää pelkästään kookosalustaan kasvamaan.

Novarbon kylvöseosta kokeilin ensimmäistä kertaa viime keväänä kukkien ja joidenkin vihannesten taimikasvatuksessa, tämä erittäin hienojakoinen ja laadukas kylvöseos vaikutti erittäin hyvältä. Nyt kokeilin kylvää myös osan rocotoista tähän Novarbon kylvöseokseen ja tässä piilee myös pieni riskin siemen. Kylvöseoksen PH on nimittäin 6,5 - 7,0, joka on varsin emäksinen varsinkin paprikakasville. Ihanne PH kasvualustassa kun olisi 5,5 - 6,0. Yleensä olen käyttänyt Kekkilä OPM 420W -turvetta, joka täyttää nämä kriteerit. Jos ongelmia tulee, niin kasvualustan saa aina vaihdettua kun ollaan vielä ihan taimikasvatuksen alkuvaiheessa.

Vesi tulee näyttämään myös oman roolinsa tämän vuoden taimikasvatuksessa. Yleensä olen vesiliukoiset lannoitteet sekoittanut tavalliseen hanaveteen, joka on täällä varsin emäksistä. Hanaveden PH on n.8.5. Kasvihuoneeseen olen kerännyt talvikastelua varten 90 litran säiliön sadevettä, joka on happamampaa ja muutenkin parempaa kuin hanavesi. Sadevettä käytän tänä vuonna myös taimikasvatuksessa ihan alusta asti. Tällä tavalla toivon mukaan pystyn laskemaan myös Novarbon kasvualustan PH:ta. Tämän vuoksi tulen todennäköisesti tekemään myös joitakin puristenesteanalyysejä varsinkin Novarbon kasvualustasta taimikasvatuksen alkuvaiheessa. 

Bolivialaiset Locotot

Uusi chilikausi on taas kohta käsillä ja ensimmäisinä kylvetään rocotot eli Capsicum pubescens lajin chilit. Kausi 2019 alkaa joulukuun alkupuolella itsenäisyyspäivän paikkeilla. Pubescens chilithän ovat kotoisin etelä-Amerikan Andeilta, suurin osa lajikkeista on minulla ollut viime vuosina lähtöisin Perusta, kun sieltä noita hienoja chilejä hain parisen vuotta sitten. Perulaisethan kutsuvat pubescensejaan rocotoiksi, joka on vuosien varrella muodostunut jonkinlaiseksi yleisnimeksi puhuttaessa pubescens -lajin chileistä.

Perun naapurimaasta Boliviasta on ollut markkinoilla tarjolla huomattavasti vähemmän erilaisia "rocotoja", oikeastaan vain muutama lajike. Bolivialaiset tosin kutsuvat näitä chilejään Locotoiksi. Kauden 2019 chilinkasvatuksen pääpaino on itselläni jälleen perulaisissa rocotoissa, mutta oman uuden mausteensa tuo nyt bolivialaiset locotot, jotka tulee kasvatukseen neljän eri lajikkeen voimin.

Toista kautta kasvatuksessa on nyt Locoto Cochabamba, joka lopulta kypsyi punaiseksi. Heikosta siemenestä kasvanut kasvi antoi vain muutaman pienen hedelmän ja uuden siemenen. Ranskalaiselta chiliharrastajalta sain alkuperäisen bolivialaisen locoton siemeniä, tätä locotoa tulen kasvattamaan nimellä Locoto Jaune. Nimi jaune ei liity mitenkään Boliviaan vaan tarkoittaa keltaista ranskan kielellä. Lisäksi sain toisaalta kahden eri locoton siemeniä, jotka alunperin ovat kotoisin myös Cochabamban kaupungista Boliviasta, kuten kaudella 2018 ensimmäistä kertaa kasvanut Locoto Cochabamba. Toinen näistä on punainen ja toinen oranssin värinen lajike. Varsinkin tällä punaisella lajikkeella hedelmän koko on huomattavasti suurempi kuin yleisesti tunnetuilla bolivialaisilla locotoilla. Mielenkiintoisia uusia pubescens -lajikkeita on taas tulossa ensi kaudella.

Tomaattikausi 2018 - yhteenveto

Lucid Gem

Tomaattikausi 2018 on jo takana vaikka kasvihuoneessa muutama kypsä hedelmä vielä onkin jäljellä. Tomaattikausi oli hyvin mielenkiintoinen monine uusine jännittävine lajikkeineen. Kaudesta teki erityisen puolalainen TomatoEden, joka toimitti kymmeniä uusia tomaattilajikkeita. Läheskään kaikkia en pystynyt edes kasvattamaan viime vuonna. Noin 30 lajiketta oli ihan maksimi yhteen kauteen kun tilaa on hyvinkin rajoitetusti, pääpaino kasvatuksissa kun on chileissä. Tässä hieman yhteenvetoa kaudesta 2018

Makuarviot on tärkeimmistä lajikkeista jo tehty blogiin aikaisemmin ja tässä muutamia parhaita tomaatteja mitä viime vuonna kasvoi. Lucid Gem oli helppo nostaa kauden parhaaksi tomaattilajikkeeksi. Erittäin satoisa, herkullinen ja todella kauniit virheettömät hedelmät. Yläkuvassa Lucid Gem raakileita ja kypsän tomaatin väri oli upea, keltamusta tomaatti ja joissakin oli myös häivähdys punaista väriä.

Marianna`s Peace

Muuten tomaattilajikkeita on varsin mahdoton laittaa mihinkään paremmusjärjestykseen koska käyttötarkoituksia on niin monia. Upea lajike oli myös suurikokoinen pihvitomaatti Marianna`s Peace, jonka viimeiset tomaatit tuli kerättyä marraskuussa, satoa tuli lähes puoli vuotta vesiviljelyssä olleesta kasvista.

Azoychka

Black Beauty

Azoychka ja Black Beauty olivat myös hienoja lajikkeita joita tulen varmasti tulevaisuudessa vielä kasvattamaan, ensi kaudelle ne tuskin mahtuvat mukaan. Black Beauty oli erittäin kaunis ja satoisa tomaatti, kypsänä lähes musta jossa kirkkaanpunaista väriä mukana, maku oli pehmeä. Entuudestaan minulle täysin tuntematon lajike oli Azoychka, joka oli todella hyvänmakuinen ja vain lievästi hapokas tomaatti.

Copia

Isokokoisia pihvitomaatteja oli useita hyviä joita tekisi mieli kasvattaa lähes joka vuosi, kuten Copia, Cherokee Lime Stripes , Sgt. Peppers, Blaue Kasachstan, Summer Cider ja Tasmanian Chocolate.

Donskoi oli lähes 0,5 kg tomaatteja tehnyt lajike, joka oli erittäin paksulihainen ja hyvä mm. erilaisiin tomaattikastikkeisiin, myös tuorekäyttöön vallan mainio, yksi uusista suosikeista.

Opalka oli hyvin samantyyppinen suurikokoinen luumutomaatti kuin Andine Cornue, joka on vakiintunut suosikkiketsuppitomaatiksi, koska on hyvin paksulihainen ja siemeniäkin on melko vähän. Opalkat olivat kooltaan kuitenkin Andine Cornueta hiukan pienempiä, joten ketsuppitomaattien ykkönen lienee jatkossakin tuo Andine Cornue.

Galapagos villitomaatti oli yksi suurimpia yllättäjiä. Pienet sormenpäänkokoiset tomaatit olivat makeita ja huippuhyviä ja satoa tuli yhdestä kasvista todella paljon, tosin kesäkin oli mitä parhain tälle ulkona kasvaneelle tomaatille.

Yhteenvetona voisin vielä todeta että kausi oli kaikenkaikkiaan erinomainen, siitä huolimatta että menetin jo keskikesällä vesiviljelyssä olleita muutamia hienoja lajikkeita todennäköisesti juurimätään, maistiaisia sain kuitenkin sekä Copiasta kuin myös Cherokee Lime Stripesistä. Copia todennäköisesti kasvaa myös ensi vuonna kun kesken jäänyt kausi tällä lajikkeella jäi hieman kismittämään. Satoa tomaateista tuli tänä vuonna kymmeniä kiloja ja tomaattia päätyi luonnollisesti myös pakastimeen kun kaikkea ei pystynyt millään käyttämään, myös tutut ja naapurit saivat tomaateista oman osansa. Kulunut kesä oli erinomainen tomaatinkasvatukseen myös ulkona kun lämmintä oli pitkälle syksyyn.

Tomaattikausi 2019 alkaa todennäköisesti hiukan myöhemmin kuin tänä vuonna, ehkä helmi-maaliskuun vaihteessa. Lajikkeita tulee kasvamaan paljon vähemmän kuin tänä vuonna koska liika on liikaa. Amppelikirsikkatomaatteja tulee todennäköisesti kasvamaan taas enemmän kuin yksi amppeli, niille kun riittäisi enemmänkin käyttöä.

Kiitos vielä kaikille blogin lukijoille mielenkiinnosta hienoja tomaattilajikkeita kohtaan joista pääosan toimitti TomatoEden. TomatoEdenin siemenet olivat myös huippuluokkaa itävyydeltään ja suurin osa lajikkeista oli todellakin kasvattamisen arvoisia.

Talvikausi alkoi

Euro-Serren kasvihuone pestiin viikonloppuna lattiasta kattoon. Lopuksi huone sai kaksinkertaisen desinfiointikäsittelyn Virkonilla, toisen lauantaina ja toisen sunnuntaina. Huoneen kuivuttua se saatiin talviasuun kun kuplamuovit levitettiin kattoon ja sivuseinille, huoneen harjaosa on näin nyt tarpeettomana pois käytöstä talviajan. Myöhemmin ilmojen vielä kylmetessä kuplamuovit tulevat lisäksi huoneen päätyihin. Kuplamuovien asennuksen jälkeen huoneeseen muuttivat takaisin kasvit, joista suurin osa jää sinne talvetukseen. Talvikausi huoneessa kestää aina helmikuun lopulle, jolloin todennäköisesti huoneeseen muuttavat uudet taimet. Silloin huoneen lämpötilaa pitää huomattavasti nostaa. Talvikauden huoneessa on noin +6 asteen peruslämpötila, jossa ovat hyvin viihtyneet mm. Avocado, sitrukset ja pelargonit.

Taukonurkkaus sai täksi talveksi hiukan erilaisen ilmeen, pääosa sitruksista on kuitenkin tuolla pohjois-seinustalla. Huoneen keskellä on muitakin kasveja.

Pöydällä on mm. lähes yhdeksän vuoden ikäinen villichili Lanceolatum, joka on taas hyväkuntoinen kasvi kauden lopulla, kukkia ja pieniä hedelmiä kasvissa on useita. Pöydällä on mm. piikikäs kaktuskasvi Pitaya, sekä pieni Limetti joka tekee useita hedelmiä.

Kauniissa chinensessä Aji Charapitassa on vielä jonkin verran pieniä tulisia hedelmiä.

Lanceolatumin kaunis kukka 

Kasvihuonekausi päätöksessä

Kasvihuonekausi ja samalla myös viljelykausi 2018 rupeaa olemaan päätöksessä. Pienempi Monexin kasvihuone on jo pari viikkoa sitten tyhjennetty, pesty ja desinfioitu seuraavaa vuotta varten. Tänä vuonna en blogiin enää laita omaa päivitystä huoneiden syksyisestä pesusta, kun ne on kerrottu jo useaan kertaan edellisinä vuosina ja löytyvät blogin syksyisistä päivityksistä..
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/2017/12/monexin-kasvihuoneen-pesu.html
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/2016/10/kasvihuoneen-puhdistus-pesu-ja.html

Monexin kasvihuone jää talveksi tyhjäksi ja uusi kasvatuskausi huoneessa alkaa varmaan taas maaliskuun alkupuolella 2019.

Euro Serren kasvihuoneessa on vielä kasveja ja huonetta on tyhjennetty pikkuhiljaa viime viikkojen aikana. Kaikki vesiviljelyssä olleet chilit ja tomaatit on jo poistettu huoneesta, jossa on enää muutamia kompostiin meneviä chilejä sekä talvetettavat kasvit. Kasvihuone olisi tarkoitus tyhjentää tulevana viikonloppuna, jolloin huone päästään pesemään ja desinfioimaan talvikautta varten. Talvetukseen jäävät kasvit eli suuri avocado, sitrukset, muutamat pelargonit, Estrelicia, villichili ja jokunen muu kasvi siirretään viikonlopuksi viereiseen Monexin huoneeseen, josta ne pääsevät sitten taas takaisin tähän huoneeseen, jossa talviajan pidän +5 - +6 asteen lämpötilaa. Varsinainen kasvatuskausi Euro-Serren kasvihuoneessa alkaa varmaankin helmikuun loppupuolella.

Huoneessa on vielä jokunen suurehko rocoto sekä annuumi Catarina, jotka kaikki menevät kauden loputtua kompostiin. Satoa on vielä jonkin verran kasveissa. Tällä hetkellä huonetta ei pahemmin lämmitetä kun satoa on niin vähän enää kasveissa. Minimilämpötila on nyt ollut viikon ajan +8 asteessa.

Uusi kausi alkaa jo aivan pian, alle kuukauden päästä kylvetään jo ensi kauden rocotot. Tarkoitus oli taas vähentää kasvatettavia chililajikkeita ensi kautta varten, mutta vaikeaa se on kun uusia lajikkeita olen saanut niin runsaasti. Varsinkin rocotokaudesta on tulossa erittäin mielenkiintoinen uusine lajikkeineen. Lajikelistoja ensi kaudelle en todennäköisesti tule enää julkaisemaan blogissa omissa välilehdissä. Lähinnä vain esittelen kasveja blogissa kauden aikana.

Blogin lukijamäärätkin ovat olleet tasaisesti laskussa jo viime kesästä lähtien, myös omat blogipäivitykset harvenevat talvea kohti kun kiinnostusta ei enää ole lukijoilla entiseen malliin. Tämä on toisaalta hyvinkin ymmärrettävää kun samat asiat tahtovat toistua vuodesta toiseen, jotain uutta pitäisi varmaan keksiä, toisaalta välillä tuntuu että aikaa ei enää ole blogille samalla tavalla kuin joskus ennen oli. Talviaikaan ei muutenkaan ole paljoa kerrottavaa muuta kuin taimikasvatuksesta.

Blogi ei kuitenkaan mihinkään häviä, koska blogissa on nämä esittelyt perulaisista rocotoista, joita käydään taas ahkerasti lukemassa varsinkin ulkomailta. Satoja siemenpusseja on taas toimitettu monille chiliharrastajille tämänkin syksyn aikana. Siemeniä on edelleen saatavana useimmista lajikkeista ja vielä ehtii tilaamaan hienoja perulaisia rocotolajikkeita. Rocotot kun olisi hyvä kylvää vielä joulukuun aikana. Hinnasto löytyy lajike-esittelyn lopusta.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/p/perulaiset-rocotot-lajike-esittelyt.html

Jättirocotot

Jättirocotoja ei ollut kovin montaa lajiketta tänä vuonna kasvamassa. Jättirocotona olen pitänyt lajiketta joka tuottaa noin 130 - 150 gr. tai jopa isompia rocotoja. Tämä vuosi ei ollut kovinkaan hyvä erityisesti jättirocotoille, koska kesä oli erittäin kuuma ja pitkä. Korkeiden lämpötilojen vuoksi monet rocotot kypsyivät jo ennenaikaisesti. Vaikka en tänä vuonna kaikkein painavimpia rocotoja onnistunut kasvattamaan, niin muutamia komeita jättejä sain kuitenkin juuri kasvihuoneissa viljellyistä lajikkeista.

Rocoto de la selva Amarillo Lima antoi muutaman lähes 130 gr podin. Satoa tuli varsin runsaasti, mutta järjestään lähes kaikki podit jäivät alle 100 gr kokoisiksi.

Rocoto de la selva Oxapampa on todella upea rocotolajike ja siitä on tullut ehkä suurin suosikkini perulaisten rocotojen joukossa. Rocoto de la selva Oxapampasta tuli pari yli 150gr upeaa podia, noin 20 gr. painavampia mitä sain viime vuonna, joka oli sentään hyvä rocotovuosi ja ensimmäinen perulaisten rocotojen kasvatuksessa. Rocoto de la selva Oxapampa sopii erittäin hyvin juuri Rocoto Relleno lajikkeeksi koska se on suurikokoinen, paksulihainen ja tasapohjainen, täytteitä mahtuu sisään runsaasti ja podi pysyy hyvin pystyssä uunivuoassa. Maku on erinomainen ja tulisuus keskitasoa.

Giant Rocoto Red Arequipa teki lopulta vuoden painavimman hedelmän. Ihan omaan ennätyspainoon tuolla ei päästy, mutta kärkikolmikkoon kuitenkin

Syyskuun loppupuolella pidetyissä jättikasvisten SM-kisoissa tuli nyt myös 180gr. rocotolle uusi suomenennätys painavin chili -sarjassa.

Rocoto Pico Mucho

K54-68 ukrainalainen runkotomaatti

K54-68 on varsin erikoinen tomaattilajike, jonka siemenet ovat peräisin TomatoEdeniltä.  Ainakaan tuolla koodinimellä siemeniä ei enää sivustolta löydy. Tälle ukrainalaiselle lajikkeelle ei ollut varsinaista nimeä vielä viime talvena kun nuo siemenet sieltä sain. Tomaatti on ollut erittäin satoisa kasvihuoneessa ihan marraskuulle asti, nyt keräsin viimeiset hedelmät pois kun kasvi vihdoin päätyi kompostiin.

K54-68 tomaatit ovat kooltaan tavallisia runkotomaatteja pienempiä, mutta kuitenkin selvästi suurempia kuin kirsikkatomaatit. Väri on kaunis syvä oranssi ja siinä on pieniä keltaisia raitoja. Entäs se maku sitten. Se on ollut aikamoinen pettymys, sillä tomaatit ovat varsin mauttomia ja kovakuorisia, ehkä tämä lajike sitten sopii tomaattikastikkeisiin muiden lajikkeiden sekaan, tuorekäyttöön varsin mitään sanomattomia, koska niin paljon parempiakin lajikkeita on olemassa. Varsin erikoista on ollut myös se että kypsät tomaatit tuntuvat säilyvän kasvissa ikuisuuden, lähes kuukausikaupalla, johtuu varmaan juuri siitä että kuori tomaatilla on varsin paksu. Hyvin vähän tomaatteja on mennyt pilalle, vaikka kypsiä on ollut kasvissa aina marraskuulle asti, huoneessa kun on ollut varsin kosteaa ja kylmää viime viikkoina.

Vielä kuluneella viikolla tomaatissa oli useita varsin suuriakin tomaattiterttuja. Tomaatit tulivat suurissa tertuissa ja ne kestivät yllättävän hyvin kasvissa ilman tukemistakin. Parasta tässä lajikkeessa oli runsas satoisuus ja erittäin hyvä säilyvyys, yhtä hyvää säilyvyyttä en ole ehkä missään tomaattilajikkeessa koskaan havainnut, oikein muuta hyvää sanottavaa tästä lajikkeessa ei olekaan.

Tomaattien makuarviot tältä kaudelta päättyvät nyt tähän. Jonkinlainen yhteenveto tomaattikaudesta on ehkä vielä tulossa marraskuun aikana blogiin.

Sitrukset lokakuussa

Syksy on jo pitkällä ja yöpakkasetkin ovat saapuneet tänne lounaisrannikolle. Kaikki kasvit, myös sitrukset, ovat nyt Euro-Serren kasvihuoneessa kun pienempi huone pestiin lauantaina ensi kevättä varten. Muutamissa sitruksissa on nyt hedelmiä tulossa ja parhaiten kesällä on viihtynyt mandariinikasvi Chinotto. Pieniä raakileita on kasvissa varsin runsaasti.

Chinotto on pieni kaunis kasvi jossa hedelmät tulevat ryppäissä. Muiden sitrusten ohella tämäkin kasvi oli ulkona koko kesän myöhäiseen syksyyn asti.

Kalamondiini tekee nyt myös muutamia omia hedelmiä. Ensimmäiset pienet keltaiset hedelmät ovat myös kypsymässä. Hedelmiä tekevät sitrukset olisi ehkä syytä siirtää sisälle kylmästä kasvihuoneessa niin kypsyminen nopeutuisi huomattavasti.

Kalamondiini haluaisi aloittaa myös kukkimisen myöhään syksyllä, pieniä kukkanuppuja on kasvissa runsaasti.

Limequat on pieni sitrus joka oli koko kesän kasvihuoneen hyllyllä chilien takana täysin varjossa. Siihenkin on tulossa nyt muutama hedelmä.

Muita isompia sitruksia kasvihuoneessa. Kaksi vasemmanpuoleista ovat itse kaupan hedelmien siemenestä kasvatettuja sitruunoita. Kukkia ei ole noissa vielä ollut.

Iso Sitruuna joka sai keväällä uuden isomman ruukun, ei sen sijaan tee jostain syystä hedelmiä tänä vuonna.

Ajit kasvihuoneessa

Aji Amarillo

Lokakuu on jo loppupuolella ja muutama perulaista alkuperää olevaa Aji -chiliä on vielä kasvihuoneessa. Nämä lajikkeet ovat tottuneet selvästi lämpimämpiin olosuhteisiin kuin esimerkiksi rocotot. Hyvin ne kuitenkin vielä viihtyvät varsin viileässä kasvihuoneessa jossa minimilämpötila on +11 asteessa. Jos vaan aurinko vielä päivisin huoneeseen paistaa niin lämpötila nousee hetkessä + 20 asteen paikkeille.

Aji Amarillo C.baccatum on valtavan kokoinen kasvi Euro-Serren kasvihuoneen keskellä Monster-NFT -vesiviljelylaitteessa. Suuri osa sadosta on jo kerätty, mutta suuria podeja on kasvissa vielä todella runsaasti, kymmenittäin, ehkä jopa toista sataa. Suurin osa tällä hetkellä kasvissa olevista podeista on raakoja ja ne kypsyvät hitaasti. Itse kasvi kuitenkin voi ihan yhtä hyvin kuin kesälläkin, vaikka huoneessa on jo varsin kalsaa ja kosteaa.

Aji Limo C.chinense viihtyy kasvihuoneessa myös erittäin hyvin ja vaikka kypsiä podeja on kerätty satoja, niin raakileita on kasvissa kehittymässä vielä sadoittain, osa menee varmasti kompostiin ja itse kasvi on tukkinut jo koko huoneen katon. Aji Limo kasvaa samassa vesiviljelykaukalossa kuin Aji Amarillokin.

Aji Charapita C.chinense on myös erittäin hyväkuntoinen pienehkö tuuhea pensas. Tämä villichili on kotoisin Amazonilta eikä sekään ole moksiskaan viileässä huoneessa. Aji Charapita on kaunis ja sopusuhtainen kasvi, joten voi olla että kokeilen sen talvettamista.

Aji Charapitan pieniä tulisia hedelmiä.