Tomaattikausi 2018 - yhteenveto

Lucid Gem

Tomaattikausi 2018 on jo takana vaikka kasvihuoneessa muutama kypsä hedelmä vielä onkin jäljellä. Tomaattikausi oli hyvin mielenkiintoinen monine uusine jännittävine lajikkeineen. Kaudesta teki erityisen puolalainen TomatoEden, joka toimitti kymmeniä uusia tomaattilajikkeita. Läheskään kaikkia en pystynyt edes kasvattamaan viime vuonna. Noin 30 lajiketta oli ihan maksimi yhteen kauteen kun tilaa on hyvinkin rajoitetusti, pääpaino kasvatuksissa kun on chileissä. Tässä hieman yhteenvetoa kaudesta 2018

Makuarviot on tärkeimmistä lajikkeista jo tehty blogiin aikaisemmin ja tässä muutamia parhaita tomaatteja mitä viime vuonna kasvoi. Lucid Gem oli helppo nostaa kauden parhaaksi tomaattilajikkeeksi. Erittäin satoisa, herkullinen ja todella kauniit virheettömät hedelmät. Yläkuvassa Lucid Gem raakileita ja kypsän tomaatin väri oli upea, keltamusta tomaatti ja joissakin oli myös häivähdys punaista väriä.

Marianna`s Peace

Muuten tomaattilajikkeita on varsin mahdoton laittaa mihinkään paremmusjärjestykseen koska käyttötarkoituksia on niin monia. Upea lajike oli myös suurikokoinen pihvitomaatti Marianna`s Peace, jonka viimeiset tomaatit tuli kerättyä marraskuussa, satoa tuli lähes puoli vuotta vesiviljelyssä olleesta kasvista.

Azoychka

Black Beauty

Azoychka ja Black Beauty olivat myös hienoja lajikkeita joita tulen varmasti tulevaisuudessa vielä kasvattamaan, ensi kaudelle ne tuskin mahtuvat mukaan. Black Beauty oli erittäin kaunis ja satoisa tomaatti, kypsänä lähes musta jossa kirkkaanpunaista väriä mukana, maku oli pehmeä. Entuudestaan minulle täysin tuntematon lajike oli Azoychka, joka oli todella hyvänmakuinen ja vain lievästi hapokas tomaatti.

Copia

Isokokoisia pihvitomaatteja oli useita hyviä joita tekisi mieli kasvattaa lähes joka vuosi, kuten Copia, Cherokee Lime Stripes , Sgt. Peppers, Blaue Kasachstan, Summer Cider ja Tasmanian Chocolate.

Donskoi oli lähes 0,5 kg tomaatteja tehnyt lajike, joka oli erittäin paksulihainen ja hyvä mm. erilaisiin tomaattikastikkeisiin, myös tuorekäyttöön vallan mainio, yksi uusista suosikeista.

Opalka oli hyvin samantyyppinen suurikokoinen luumutomaatti kuin Andine Cornue, joka on vakiintunut suosikkiketsuppitomaatiksi, koska on hyvin paksulihainen ja siemeniäkin on melko vähän. Opalkat olivat kooltaan kuitenkin Andine Cornueta hiukan pienempiä, joten ketsuppitomaattien ykkönen lienee jatkossakin tuo Andine Cornue.

Galapagos villitomaatti oli yksi suurimpia yllättäjiä. Pienet sormenpäänkokoiset tomaatit olivat makeita ja huippuhyviä ja satoa tuli yhdestä kasvista todella paljon, tosin kesäkin oli mitä parhain tälle ulkona kasvaneelle tomaatille.

Yhteenvetona voisin vielä todeta että kausi oli kaikenkaikkiaan erinomainen, siitä huolimatta että menetin jo keskikesällä vesiviljelyssä olleita muutamia hienoja lajikkeita todennäköisesti juurimätään, maistiaisia sain kuitenkin sekä Copiasta kuin myös Cherokee Lime Stripesistä. Copia todennäköisesti kasvaa myös ensi vuonna kun kesken jäänyt kausi tällä lajikkeella jäi hieman kismittämään. Satoa tomaateista tuli tänä vuonna kymmeniä kiloja ja tomaattia päätyi luonnollisesti myös pakastimeen kun kaikkea ei pystynyt millään käyttämään, myös tutut ja naapurit saivat tomaateista oman osansa. Kulunut kesä oli erinomainen tomaatinkasvatukseen myös ulkona kun lämmintä oli pitkälle syksyyn.

Tomaattikausi 2019 alkaa todennäköisesti hiukan myöhemmin kuin tänä vuonna, ehkä helmi-maaliskuun vaihteessa. Lajikkeita tulee kasvamaan paljon vähemmän kuin tänä vuonna koska liika on liikaa. Amppelikirsikkatomaatteja tulee todennäköisesti kasvamaan taas enemmän kuin yksi amppeli, niille kun riittäisi enemmänkin käyttöä.

Kiitos vielä kaikille blogin lukijoille mielenkiinnosta hienoja tomaattilajikkeita kohtaan joista pääosan toimitti TomatoEden. TomatoEdenin siemenet olivat myös huippuluokkaa itävyydeltään ja suurin osa lajikkeista oli todellakin kasvattamisen arvoisia.

Talvikausi alkoi

Euro-Serren kasvihuone pestiin viikonloppuna lattiasta kattoon. Lopuksi huone sai kaksinkertaisen desinfiointikäsittelyn Virkonilla, toisen lauantaina ja toisen sunnuntaina. Huoneen kuivuttua se saatiin talviasuun kun kuplamuovit levitettiin kattoon ja sivuseinille, huoneen harjaosa on näin nyt tarpeettomana pois käytöstä talviajan. Myöhemmin ilmojen vielä kylmetessä kuplamuovit tulevat lisäksi huoneen päätyihin. Kuplamuovien asennuksen jälkeen huoneeseen muuttivat takaisin kasvit, joista suurin osa jää sinne talvetukseen. Talvikausi huoneessa kestää aina helmikuun lopulle, jolloin todennäköisesti huoneeseen muuttavat uudet taimet. Silloin huoneen lämpötilaa pitää huomattavasti nostaa. Talvikauden huoneessa on noin +6 asteen peruslämpötila, jossa ovat hyvin viihtyneet mm. Avocado, sitrukset ja pelargonit.

Taukonurkkaus sai täksi talveksi hiukan erilaisen ilmeen, pääosa sitruksista on kuitenkin tuolla pohjois-seinustalla. Huoneen keskellä on muitakin kasveja.

Pöydällä on mm. lähes yhdeksän vuoden ikäinen villichili Lanceolatum, joka on taas hyväkuntoinen kasvi kauden lopulla, kukkia ja pieniä hedelmiä kasvissa on useita. Pöydällä on mm. piikikäs kaktuskasvi Pitaya, sekä pieni Limetti joka tekee useita hedelmiä.

Kauniissa chinensessä Aji Charapitassa on vielä jonkin verran pieniä tulisia hedelmiä.

Lanceolatumin kaunis kukka 

Kasvihuonekausi päätöksessä

Kasvihuonekausi ja samalla myös viljelykausi 2018 rupeaa olemaan päätöksessä. Pienempi Monexin kasvihuone on jo pari viikkoa sitten tyhjennetty, pesty ja desinfioitu seuraavaa vuotta varten. Tänä vuonna en blogiin enää laita omaa päivitystä huoneiden syksyisestä pesusta, kun ne on kerrottu jo useaan kertaan edellisinä vuosina ja löytyvät blogin syksyisistä päivityksistä..
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/2017/12/monexin-kasvihuoneen-pesu.html
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/2016/10/kasvihuoneen-puhdistus-pesu-ja.html

Monexin kasvihuone jää talveksi tyhjäksi ja uusi kasvatuskausi huoneessa alkaa varmaan taas maaliskuun alkupuolella 2019.

Euro Serren kasvihuoneessa on vielä kasveja ja huonetta on tyhjennetty pikkuhiljaa viime viikkojen aikana. Kaikki vesiviljelyssä olleet chilit ja tomaatit on jo poistettu huoneesta, jossa on enää muutamia kompostiin meneviä chilejä sekä talvetettavat kasvit. Kasvihuone olisi tarkoitus tyhjentää tulevana viikonloppuna, jolloin huone päästään pesemään ja desinfioimaan talvikautta varten. Talvetukseen jäävät kasvit eli suuri avocado, sitrukset, muutamat pelargonit, Estrelicia, villichili ja jokunen muu kasvi siirretään viikonlopuksi viereiseen Monexin huoneeseen, josta ne pääsevät sitten taas takaisin tähän huoneeseen, jossa talviajan pidän +5 - +6 asteen lämpötilaa. Varsinainen kasvatuskausi Euro-Serren kasvihuoneessa alkaa varmaankin helmikuun loppupuolella.

Huoneessa on vielä jokunen suurehko rocoto sekä annuumi Catarina, jotka kaikki menevät kauden loputtua kompostiin. Satoa on vielä jonkin verran kasveissa. Tällä hetkellä huonetta ei pahemmin lämmitetä kun satoa on niin vähän enää kasveissa. Minimilämpötila on nyt ollut viikon ajan +8 asteessa.

Uusi kausi alkaa jo aivan pian, alle kuukauden päästä kylvetään jo ensi kauden rocotot. Tarkoitus oli taas vähentää kasvatettavia chililajikkeita ensi kautta varten, mutta vaikeaa se on kun uusia lajikkeita olen saanut niin runsaasti. Varsinkin rocotokaudesta on tulossa erittäin mielenkiintoinen uusine lajikkeineen. Lajikelistoja ensi kaudelle en todennäköisesti tule enää julkaisemaan blogissa omissa välilehdissä. Lähinnä vain esittelen kasveja blogissa kauden aikana.

Blogin lukijamäärätkin ovat olleet tasaisesti laskussa jo viime kesästä lähtien, myös omat blogipäivitykset harvenevat talvea kohti kun kiinnostusta ei enää ole lukijoilla entiseen malliin. Tämä on toisaalta hyvinkin ymmärrettävää kun samat asiat tahtovat toistua vuodesta toiseen, jotain uutta pitäisi varmaan keksiä, toisaalta välillä tuntuu että aikaa ei enää ole blogille samalla tavalla kuin joskus ennen oli. Talviaikaan ei muutenkaan ole paljoa kerrottavaa muuta kuin taimikasvatuksesta.

Blogi ei kuitenkaan mihinkään häviä, koska blogissa on nämä esittelyt perulaisista rocotoista, joita käydään taas ahkerasti lukemassa varsinkin ulkomailta. Satoja siemenpusseja on taas toimitettu monille chiliharrastajille tämänkin syksyn aikana. Siemeniä on edelleen saatavana useimmista lajikkeista ja vielä ehtii tilaamaan hienoja perulaisia rocotolajikkeita. Rocotot kun olisi hyvä kylvää vielä joulukuun aikana. Hinnasto löytyy lajike-esittelyn lopusta.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.com/p/perulaiset-rocotot-lajike-esittelyt.html

Jättirocotot

Jättirocotoja ei ollut kovin montaa lajiketta tänä vuonna kasvamassa. Jättirocotona olen pitänyt lajiketta joka tuottaa noin 130 - 150 gr. tai jopa isompia rocotoja. Tämä vuosi ei ollut kovinkaan hyvä erityisesti jättirocotoille, koska kesä oli erittäin kuuma ja pitkä. Korkeiden lämpötilojen vuoksi monet rocotot kypsyivät jo ennenaikaisesti. Vaikka en tänä vuonna kaikkein painavimpia rocotoja onnistunut kasvattamaan, niin muutamia komeita jättejä sain kuitenkin juuri kasvihuoneissa viljellyistä lajikkeista.

Rocoto de la selva Amarillo Lima antoi muutaman lähes 130 gr podin. Satoa tuli varsin runsaasti, mutta järjestään lähes kaikki podit jäivät alle 100 gr kokoisiksi.

Rocoto de la selva Oxapampa on todella upea rocotolajike ja siitä on tullut ehkä suurin suosikkini perulaisten rocotojen joukossa. Rocoto de la selva Oxapampasta tuli pari yli 150gr upeaa podia, noin 20 gr. painavampia mitä sain viime vuonna, joka oli sentään hyvä rocotovuosi ja ensimmäinen perulaisten rocotojen kasvatuksessa. Rocoto de la selva Oxapampa sopii erittäin hyvin juuri Rocoto Relleno lajikkeeksi koska se on suurikokoinen, paksulihainen ja tasapohjainen, täytteitä mahtuu sisään runsaasti ja podi pysyy hyvin pystyssä uunivuoassa. Maku on erinomainen ja tulisuus keskitasoa.

Giant Rocoto Red Arequipa teki lopulta vuoden painavimman hedelmän. Ihan omaan ennätyspainoon tuolla ei päästy, mutta kärkikolmikkoon kuitenkin

Syyskuun loppupuolella pidetyissä jättikasvisten SM-kisoissa tuli nyt myös 180gr. rocotolle uusi suomenennätys painavin chili -sarjassa.

Rocoto Pico Mucho

K54-68 ukrainalainen runkotomaatti

K54-68 on varsin erikoinen tomaattilajike, jonka siemenet ovat peräisin TomatoEdeniltä.  Ainakaan tuolla koodinimellä siemeniä ei enää sivustolta löydy. Tälle ukrainalaiselle lajikkeelle ei ollut varsinaista nimeä vielä viime talvena kun nuo siemenet sieltä sain. Tomaatti on ollut erittäin satoisa kasvihuoneessa ihan marraskuulle asti, nyt keräsin viimeiset hedelmät pois kun kasvi vihdoin päätyi kompostiin.

K54-68 tomaatit ovat kooltaan tavallisia runkotomaatteja pienempiä, mutta kuitenkin selvästi suurempia kuin kirsikkatomaatit. Väri on kaunis syvä oranssi ja siinä on pieniä keltaisia raitoja. Entäs se maku sitten. Se on ollut aikamoinen pettymys, sillä tomaatit ovat varsin mauttomia ja kovakuorisia, ehkä tämä lajike sitten sopii tomaattikastikkeisiin muiden lajikkeiden sekaan, tuorekäyttöön varsin mitään sanomattomia, koska niin paljon parempiakin lajikkeita on olemassa. Varsin erikoista on ollut myös se että kypsät tomaatit tuntuvat säilyvän kasvissa ikuisuuden, lähes kuukausikaupalla, johtuu varmaan juuri siitä että kuori tomaatilla on varsin paksu. Hyvin vähän tomaatteja on mennyt pilalle, vaikka kypsiä on ollut kasvissa aina marraskuulle asti, huoneessa kun on ollut varsin kosteaa ja kylmää viime viikkoina.

Vielä kuluneella viikolla tomaatissa oli useita varsin suuriakin tomaattiterttuja. Tomaatit tulivat suurissa tertuissa ja ne kestivät yllättävän hyvin kasvissa ilman tukemistakin. Parasta tässä lajikkeessa oli runsas satoisuus ja erittäin hyvä säilyvyys, yhtä hyvää säilyvyyttä en ole ehkä missään tomaattilajikkeessa koskaan havainnut, oikein muuta hyvää sanottavaa tästä lajikkeessa ei olekaan.

Tomaattien makuarviot tältä kaudelta päättyvät nyt tähän. Jonkinlainen yhteenveto tomaattikaudesta on ehkä vielä tulossa marraskuun aikana blogiin.