Rocotot haaroittuvat

Rocoto Puno Rojo

Ensimmäiset rocotot haaroittuvat nyt noin neljän viikon ikäisinä ja samalla kasveihin muodostuu ensimmäiset kukkanuput nyt jo kuukauden ikäisinä. Kasvit ovat kasvaneet hyvin epätasaisesti koska itämisajat ovat olleet joillakin lajikkeilla kuukauden luokkaa. Osa uusista lajikkeista on itänyt vasta tammikuun puolella uusintaidätysten myötä. Parhaiten ovat lähteneet kasvuun useimmat perulaiset rocotot joita kasvatin viime vuonna ensimmäistä kertaa.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo on viiden sentin mittainen taimi jonka juuristo on kehittynyt normaalisti. Ensimmäinen kukkanuppu on muodostunut hyvin aikaisin ja juuri tuohon haaroittumiskohtaan, näin aikaisin tulevat nuput eivät välttämättä edes aukea vaan tippuvat luonnollisesti pois, koska kasvit ovat vielä hyvin pieniä.

Pube Moisio

Perulaiset rocotot- yhteenveto vuodesta 2017

Yhteenvetoa kasvatuskaudesta en ole blogiin koskaan ennen tehnyt. Viime kaudella oli kasvatuksessa 28 uutta Perusta tuomaani rocotolajiketta, joten kausi oli hyvinkin poikkeuksellinen, ja tämän vuoksi hieman yhteenvetoa näiden uusien lajikkeiden menestymisestä Suomessa.

Yksi lajike kuoli jo idätysvaiheessa ja Rocoto Puno Rojo sai jonkun kasvitaudin kesällä ja kaikki uudet versot kuivuivat. Kasvi on edelleen leikattuna elossa, mutta satoa ei tullut. 26 lajikkeesta sen sijaan tuli satoa.

Rocotokausi 2017 oli loistava, paras kaikista. Monista kasveista oli heikompia varataimia, joten kasveja oli kymmeniä. Satokiloja en enää julkaise, mutta sitä tuli enemmän kuin koskaan aiemmin olen saanut minään vuonna mistään chililajeista. Satokausi oli myös valtavan pitkä, heinäkuusta joulukuuhun ja vieläkin on podeja kolmessa kasvissa Euro-Serren kasvihuoneessa. Perulaiset rocotot kasvoivat ensimmäistä vuottaan Suomessa kahdessa kasvihuoneessa, ulkona pihalla lähinnä talon päädyssä, sekä muutama kasvi mökillä Turun saaristossa meren rannalla.

Jättirocotoista on blogissa ollut runsaasti juttua, ja ne ovat nyt todellisuutta, kun yli 150 gramman hedelmiä tuli parisenkymmentä ja yli 100 gramman hedelmiä pitkälti toistasataa. Tämän vuoksi Rocoto Rellenoita eli täytettyjä rocotoja valmistettiin lähes 100 kpl viime syksyn aikana.

Ulkokasvit onnistuivat erinomaisesti vaikka vielä heinäkuussa lähes kaikki podit olivat raakoja ja hävisivät valtavien vihermassojen sekaan.

Talon päädyssä räystään alla Rocoto Cuzco Manzano Amarillo tuotti suurimman sadon mitä ulkokasvi on minulla koskaan tuottanut, noin 13,5 kg. Kasvin siirsin kasvihuoneeseen syyskuussa ja loppusato kypsyi ja kehittyi siellä, kaikki hedelmät saivat alkunsa kuitenkin ulkona. Itse kasvi oli kooltaan kuitenkin vain alle 2 metriä, mutta niin täynnä satoa kuin vain voi kokoonsa nähden olla. Cuzcolainen rocoto kasvoi pienessä autopotissa jossa kasvualustana turve/kookos seos.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillon podit olivat myös hyvin erikoisia, monet pitkälti yli 100 grammaisia vaikka kyseessä ei ole jättirocoto. Erilaisia muotoja ja keltaisen värisävyjä saman kasvin podeissa oli useita, vastaavaan en ole koskaan törmännyt minkään chililajin lajikkeen kanssa. Varjossa kypsyneet podit jäivät hyvinkin vaalean keltaisiksi, lähes valkoisiksi.

Monexin kasvihuoneessa amppelissa Rocoto Puno Pica Orange tuotti lopulta lähes 10,5 kg satoa. Pääsato kypsyi hyvin myöhään lokakuussa.

Rocoto Pico Mucho oli jättirocotojen aatelia ja erittäin tulinen rocotoksi. Rocoto de la selva Oxapampan ohella parhaita jättilajikkeita, vaikka yli 150gr podeja tuli nyt vain muutama.

Rocotoja kypsymässä ulkokaapissa elokuussa.

Useita jättirocotolajikkeita

Yhteenvetona voisi todeta että rocotot viihtyivät erittäin hyvin kunhan kasvatusolosuhteet vain olivat kunnossa. Lajikkeista voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta blogin lajike-esittelystä selviää ehkä olennaisin.

Siementen itäminen

Siemenen itämisaika voi olla lähes mitä vain. Yhdestä vuorokaudesta useisiin viikkoihin tai jopa kuukausiin. Chilin siemenien itämisaika on useimmiten viikko tai kaksi, poikkeuksena villichilit joiden kanssa voi mennä kuukausia. C.pubescensien eli rocotojen itämisaika on yleensä viikosta kahteen.

Itse olen tottunut siihen että rocoton siemen itää jo viikon aikana, tai viimeistään toisella viikolla olisi jo elämää näkyvissä. Viime vuonna Perusta tuotujen siemenien kanssa itäminen oli kovin epätasaista, joka johtui siitä että siemenet oli kaivettu podeista joita hankin paikallisilta toreilta, mutta yllätys yllätys tänä vuonna on ollut vieläkin hankalampaa. Kahden viikon jälkeen jopa 11 lajikkeessa ei ollut vielä mitään itämisen merkkiä. 1. Joulukuuta laitoin idätykseen kaikkiaan 26 lajiketta, kaikkein hankalimpia ovat olleet monet uudet lajikkeet, vaikka joukossa oli myös pari Perusta viime vuonna tullutta lajiketta, joiden siemenet ovat alkuperäisiä. Vajaan kahden viikon paikkeilla painoin jo paniikkinappulaa ja uusintaidätykseen meni silloin kaikki vielä itämättä olleet lajikkeet. Jotain hyötyä uusintaidätyksestä on jo sentään ollut ja Rocoto Machu Picchu Rojon uudessa siemenessä on häntää näkyvissä jo muutaman päivän jälkeen.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo oli yksi nopeimmin itäneitä ja nyt parhaiten kasvuun lähtenyt lajike.

Painavimmat jättirocotot

Tämä chilikausi on ollut todellinen jättirocotojen kausi. Uusista perulaisista rocotoista viisi eri lajiketta teki yli 150 gr hedelmiä ja 10 eri lajiketta yli 100 gr hedelmiä. Yhdeksän näistä lajikkeista toin itse Perusta ja yksi oli saatu toisaalta.

Yhtään yli 200 gr hedelmää en saanut mistään kasvista. Tämä johtuu lähinnä siitä että itselläni kasvien vegetatiivinen kasvu on voimakasta ja ne ovat kooltaan yleensä 2-3 metrisiä, joissa silloin on myös kymmenittäin hedelmiä, tällöin painavimpien hedelmien paino jää yleensä selvästi alle 200 gramman. Kaikkiaan yli 150 gr hedelmiä kasveista tuli kuitenkin kymmenittäin.

Tässä kuvina painavimmat rocotolajikkeet.

Rocoto de la selva Lima teki vähän hedelmiä, mutta joukossa oli lopulta kaksi yli 180 gr. hedelmää.

Rocoto Surquillo 1 oli kauden rocotoista ehkä kaikkein paksulihaisin ja silloin massaa tulee myös helposti. Rocoto Surquillo teki loppukaudesta kaikkein massiivisimmat podit joista monet olivat yli 160 grammaisia.

Giant Rocoto Arequipa oli puntarissa lajikkeista kolmonen ja yli 150 gr hedelmiä tuli kymmenkunta.

Rocoto Peru Rojo oli yksi kauden yllättäjiä. Tämä lajike tuli hankittua siemeninä enkä osannut kuvitella että podit ovat jättirocotoja. Siemenpussin kuvassa oli tavallisen kokoinen ja näköinen puikula rocoto.

Rocoto Pico Mucho oli ehkä kaikkein suurin rocoto jonka ostin Perusta. Uskoisin että alkuperäinen hedelmä painoi yli 250 gr. Itse en saanut läheskään yhtä suuria, mutta yli kaksimetrinen kasvi on antanut jo parikymmentä noin 130gr hedelmää.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo on ollut uskomaton lajike. Tämän ei pitänyt olla eikä se myöskään ole jättirocoto, koska hedelmäliha on ohuempaa kuin monilla muilla lajikkeilla, mutta podit ovat silti olleet valtavia ja painavia. Yli 130 grammaisia hedelmiä on tullut useita ja monen muotoisia.

Rocoto de la selva Rojo Arequipa on muodoltaan ehkä erikoisin jättirocoto jotka yleensä ovat pyöreitä. Tässä lajikkeessa on myös paksu kaulus. Alunperin kategorion tämän de la selva Rojon jättirocotoksi, mutta en ole varma onko se oikeastaan jättirocoto, koska hedelmäliha on ohuempaa kuin muilla jättirocotoilla.

Rocoto de la selva Amarillo Lima on tyypillinen paksulihainen jättirocoto jonka suurin hedelmä painoi tuon 136 gr, ensi kaudella yritetään saada vielä isompia.

Rocoto de la selva Oxapampa on todellinen jättirocoto, vaikka itse en saanut tänä vuonna tuon painavampaa hedelmää. Jopa varsin keskinkertaisen kokoinen hedelmä painoi yli 130 gr. Lähes kaikki Oxapampat joita on tullut kymmenittäin ovat painaneet vähintään 110 gr.

Rocoto Quantash ylitti kuin ylittikin 100 gramman rajan mutta parempaan ei nyt pystytty.

Kausi rupeaa olemaan lopussa, mutta jättirocotoja kypsyy edelleen kasveissa. Mitä pidemmälle syksy on mennyt sitä pienemmiksi jää hedelmien koot, mutta yhä edelleen mm. Rocoto Surquillo on tehnyt satunnaisesti noin 150 gr hedelmiä. Rocoto de la selva Limasta löytyi viikko sitten vielä lähes 170 gramman hedelmä.

Lokakuinen sadonkorjuu

Sadonkorjuu perulaisten rocotojen suhteen jatkuu entisenlaisena vielä lokakuussa. Rocotot ovat todellakin hämmästyttäneet tänä vuonna, erityisesti podien koko on useimmilla lajikkeilla ollut todella suuri. Kymmenen eri lajikkeen hedelmän paino on jo ylittänyt 100 gramman rajan.

25 rocotosta on nyt saatu lajike-esittely blogiin valmiiksi ja se löytyy omalta välilehdeltä tuosta otsikkokuvan alta keskeltä. Lajikkeet on esitelty perulaisten kaupunkien mukaan joista ne löytyivät, ja siinä järjestyksessä kuin matkareitti Perussa kulki lähes vuosi sitten.
Perulaiset rocotot - lajike-esittelyt

Rocoto Cuzco Manzano Amarillo ja suurimmat podit ovat jättirocotojen painoissa vaikka kyseessä ei sellainen ole. Keskipaino on ollut 100 gramman paikkeilla joten kovinkaan montaa podia ei tarvitse puskasta noukkia niin on jo kilo plakkarissa.

Ja loppua ei näy kun satoa on kasveissa vielä kymmeniä kiloja jäljellä osa kypsänä ja paljon vielä raakoina. Kohta ei vaan auringon valoa enää ole riittävästi tarjolla ja sadon laatu rupeaa jo kärsimään, mutta sillä ei ole enää mitään merkitystä kun kaikkea on tullut jo moninverroin enemmän kuin riittävästi.

Rocotojen muutto sisälle

Syksy painaa nyt jo vääjäämättä päälle ja parina viime vuorokautena yölämpötilat ovat jo tippuneet +5 - +6 asteen paikkeille. Talon päädyssä räystään alla olleet rocotot olen nyt saanut kaikki siirrettyä sisälle Euro-Serren kasvihuoneeseen, jossa diesellämmitin on ollut valmiudessa koko kesän. Satoa täynnä olevaan Monexin kasvihuoneeseen siirsin myös lämmittimen sunnuntai-iltana.

Kaikkein kovin työ oli siirtää sunnuntai-iltana tupla autopotissa olleet kaksi rocotoa sisälle. Ruukun koko on vain 8,5 litraa, mutta yli kaksimetriset kasvit olivat ihan täynnä satoa, josta suurin osa vielä raakana. Leikkasin kasveista ylimmät ylimääräiset isot haarat pois joissa ei ollut podeja, sen jälkeen niputin toistakymmentä haaraa kaksimetriseen tukikeppiin, joka on toisessa kasvissa. Kuljetusta varten kiedoin vielä kuplamuovia runsaan metrin matkalta kasvien ympärille. Kahden hengen voimin paketti lähti sitten kohti kasvihuonetta. Painoa paketilla oli niin paljon etten pystynyt sitä yksin kantamaan, Autopot alustassa olleet kasvit raahattiin ensin osittain nurmikkoa pitkin ja loppumatka meni varastosta löytyneellä rullakolla. Kasvit sain lähes vahingoittumatta huoneeseen, mutta muutama podi niistä irtosi.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillon suurin irronnut podi oli 133gr, ja tämä lajike ei ole edes jättirocoto. Molemmat kasvit ovat aivan täynnä satoa ja saavat nyt olla kasvihuoneessa niin kauan kuin on tarvis ainakin pitkälle lokakuuhun.

Rocoto San Pedro Rojo, toinen cuzcolaislajike jossa on vain yksi kypsä podi, mutta raakileita valtavasti, jotka varmasti lähtevät nyt vauhdilla kypsymään lämpimässä kasvihuoneessa. Hämmästyttävää molemmissa kasveissa on myös erittäin suuret podit alkuperäisiin verrattuna. Cuzco Manzano Amarillossa podien keskipaino on varmaan 100 gramman paikkeilla tai jopa yli.