Rocotot saaristossa

Lähes kolme kuukautta ehti kulua edellisestä blogipäivityksestä joka koski noita saaristoon siirrettyjä rocotoja ja lähinnä Rocoto San Pedro Rojoa.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2017/07/rocoto-san-pedro-rojo.html

Rocotot ovat viihtyneet tuolla meren äärellä varsin mukavasti ja muutama kypsäkin on puskista saatu. Ennen viime viikonloppua kasvit olivat olleet kolme viikkoa oman onnensa nojassa ja kasteluvettä säiliöistä oli kulunut yllättävänkin vähän kun sateita syyskuussa on riittänyt.

Pahimmalla paikalla tuulten armoilla ovat olleet Rocotot San Pedro Rojo ja Quantash. Kasvit ovat kesän aikana kasvaneet suuriksi ja elo-syyskuun vaihteessa molemmat olivat kaatuneet kalliolle viikolla kun oltiin poissa, mitään suurempaa vahinkoa ei sattunut. Kasveja on myös jo leikelty pienemmiksi ja nyt tuolla on isot kivet painona ruukuissa, lisäksi kasvit on sidottu narulla takana olevaan suureen kiveen kiinni.

Rocoto Quantash lähti tekemään todella myöhään hedelmiä joista ei suuria enää voi kasvaa. UV on tarttunut voimakkaasti hedelmiin ja värjännyt ne lähes mustiksi.

Rocoto San Pedro Rojo tekee mukavasti satoa ja ensimmäiset hedelmät vaihtavat väriään. Tämä kasvi on kaikkein satoisin rocoto kesämökillä.

Vähän sivummalla kalliolta ja tuulilta olevat kaksi rocotoa ovat kasvaneet jo yli 1,5 metrin kokoisiksi.

Rocoto San Pedro Amarillossa on myös ihan kohtuullisesti hedelmiä, toivottavasti ehtivät vaan kypsyä ennen pakkasia. Ensimmäiset väriä vaihtaneet ovat kauniita podeja.

Tomaatit 2017

Tomaattikausi vaan jatkuu eikä noita puskia saa nurin tuolta Monexin kasvihuoneesta koska rocotot ovat edessä ja huoneessa on niin ahdasta. Kasvu on kuitenkin pysähtynyt kun tilaa ja valoa ei enää ole. Viimeiset raakileet kuitenkin kypsyvät vielä. Esittelen tässä tämän kauden tomaattilajikkeet amppelitomaatteja lukuunottamatta.

Andine Cornue on jättimäinen paksumaltoinen luumutomaatti, joka on nyt toista vuotta kasvatuksessa ja ensimmäinen tomaatti nyt NFT-vesiviljelyssä. Erittäin satoisa ja noussut omaksi suosikiksi juuri ketsuppitomaattina, koska tuo lajike on suurikokoinen, paksumaltoinen ja vähänesteinen. Rocotoketsuppi on ihan ykköstuote ja montaa tomaattia ei kiloon tarvita.

Cherokee Purple on suurikokoinen ruskea pihvitomaatti joka käy melkein mihin tahansa. Ensimmäinen kasvatusvuosi ja tuotti satoa keskinkertaisesti kasvihuoneen pohjoisseinustalla epäedullisissa oloissa. Mieto ja miellyttävä maku tomaatissa.

Eksootika on ollut jo lähes kymmenen vuotta ehdoton valinta ruukkutomaatiksi. Oranssi tomaatti on herkkulajike tuorekäyttöön ja erittäin satoisa. Yksi parhaista tomaateista jota olen kasvattanut ja siksi mukana aina joka vuosi.

Erk on toinen "must" lajike vuodesta toiseen kymmenen vuoden ajalta. Erittäin satoisa varsin suurikokoinen runkotomaatti, jossa lähes virheettömät tomaatit aina. Sopii tuorekäyttöön ja myös tomaattikastikkeen perusraaka-aine vuodesta toiseen.

Orkado F1. Kasvihuoneen runkotomaatti jossa hedelmät keskikokoisia ja erittäin hyvän makuisia. Tekee erittäin kauniita tasalaatuisia tomaatteja ja varsin satoisakin tänä vuonna huoneen eteläseinustalla. Hyvä lajike ja yllätti positiivisesti kun ensimmäistä kertaa oli kokeilussa.

Pink Charmer F1. Kirsikkarunkotomaatti joka on ollut myös satoisa ja hyvänmakuinen. Tuli ensimmäistä kertaa mukaan ja Sungoldin tilalle eikä ole pettänyt. Erinomainen mieto miellyttävä maku.

Pohjanmaa Kaunitar on vanha virolainen lajike jota olen kasvattanut ennenkin. Luumutomaatti joka sopii moneen käyttöön. Pohjoisseinustalla tehnyt kohtalaisen hyvin satoa.

Tres Cantos. Runkotomaatti ja hedelmät suurehkoja. Siemenet toin joskus vuosia sitten Kanarialta tai Madeiralta ja kokeilin nyt toista kertaa. Varsin heikosti teki satoa taas ja varsin keskinkertainen lajike.

Sibirian. Ensimmäinen yritys ja taisi tulla jäädäkseen ulkokasvatukseen ja sopii mainiosti ruukkutomaattilajikkeeksi talon seinustalle. Huononakin kesänä teki varsin hyvin satoa ja varsin aikaisin, kun ensimmäiset tomaatit kypsyivät ulkona heinäkuun alkupuolella. Hyvänmakuinen ja kiinteä hedelmä joka sopii moneen.

Rocotojen nosto kasvimaalta

Alkukesällä kasvimaalle päätyi neljä ylimääräistä rocotoa jotka tänään tuli nostettua ylös ja siirrettyä ruukuissa lämpimiin kasvihuoneisiin kypsyttämään loppusatoaan. Varsinaisesti mikään kiire siirrolle ei ollut kun hallan uhkaa ei ole ainakaan seuraavan viikon aikana. Kasvihuoneissa oli nyt tilaa ja tänään oli aikaa siirtää kasveja.

Rocoto Surquillo 1 oli ainoa jättirocoto joka kesän oli kasvimaalla. Surquillo menestyi ihan mukavasti savimultaisessa rajoittamattomassa kasvualustassa ja monet podit ovat todella suuria. Kun ne kypsyvät joskus kasvihuoneessa, pääsen ne sitten punnitsemaan, mutta arvio on että useista podeista tulee yli 150 grammaisia.

Mitään jättisatoja ei kasvimaalta voi odottaa varsinkin kun taimet olivat istutusvaiheessa kaikkein vaatimattomimpia. Mielestäni chiliharrastajat karsastavat ihan turhaan C.pubescens suvun kasveja, joiden kasvattamista ja sadottamista pidetään vaikeana. Nämäkin rocotot ovat olleet huonolla hoidolla varsin viileänä kesänä. Lannoituskin on ollut hyvin satunnaista ja tärkeimmät ravinteet kasvit ovat imeneet kasvimaan laatikossa olevasta savimullasta, jonne keväällä tuli lisättyä hieman kompostia mukaan.

Kasvimaalla ollaan sitten luonnon armoilla ja pari Surquillon podia on menetetty parempiin suihin.

Kasvit siis kaivoin ihan lapiolla ylös ja nostin ne ruukkuihin. Ennen siirtoa haarat, joissa oli useita podeja, piti niputtaa joko tukikeppiin tai sitten kasvin pystyrunkoon. Kasvit olivat kuitenkin sen verran pieniä että siirto oli aika helppo tehdä.

Satoa kasveissa on vaihtelevasti ja kyllä tuolta useampi kilo tulee yhteensä podeja. Tuskinpa Suomen oloissa minkään muunkaan chililajin kasvista voi enemmän satoa saada kasvimaalla.

         

Kasvien siirto onnistui lopulta niin hyvin että yksikään hedelmä ei irronnut mistään kasvista. Kypsiä hedelmiäkin on jo useita.

Rocotojen runko oli jo ehtinyt osittain puutua puumaiseksi kasvimaalla.