Eksoottiset kasvit kesäkuussa

Euro-Serren kasvihuoneessa on myös muutamia hieman eksoottisempia kasveja, jotka yhtä lukuunottamatta ovat vielä pieniä taimia

Naranjilla eli Lulo on poikkeus tänä vuonna idätettyjen eksoottisten kasvien joukossa, sillä se on suorastaan jättimäinen ja kasvanut kovaa vauhtia kun olosuhteet tropiikin kasville ovat olleet erinomaiset.

Naranjilla on erikoinen kasvi ja lehdet ovat hyvin pehmeät, karvaiset ja todella suuret. Kuvan lehti on varmaan 50cm pitkä ja vähän kapeampi.

Ensimmäiset kukkanuputkin ovat kasviin muodostuneet ja nuo vaaleanpunaiset pallerotkin ovat ihan karvaiset. Nähtäväksi jää voiko tuosta saada hedelmää ja vielä tänä vuonna.

Pitaya on vielä pieni kaktustaimi joka on myös idätetty viime talvena. Siemenet tulivat viime syksyn Perun matkalta.

Mango on idätetty ihan kaupan siemenestä joskus alkuvuonna. Kehitys ollut heikkoa viime viikkoina.

Pepino Dulce kuuluu myös tämän vuoden uutuuksiin ja nätti rehevä kasvi on kärsinyt rajusti kirvoista keväällä. Kasvi on kuitenkin varsin hyvinvoivan oloinen ja mittaa noin 20 senttiä.

Papaya on sen sijaan viime vuoden taimia ja kasvaa jättikivivillakuutiossa ja saa kastelun aluslautasen kautta. Papaya kärsi alkukeväällä ja lähes kaikki vanhat lehdet kuivuivat pois, jonka vuoksi se kävi lähellä kuolemaa, mutta on nyt piristynyt huomattavasti ja kuvan ylälehvästö on kasvanut viime viikkojen aikana.

Rocotoja ulkona

Tänä vuonna ulkokasvatuksessa on myös useita rocotoja, lähinnä varakasveja. Ensimmäiset rocotot muuttivat kasvihuoneista ulos toukokuun puolenvälin jälkeen. Toukokuun loppupuoli oli varsin kylmä, ja muutamana yönä lämpötila laski jo lähelle nollaa, mutta kasvit ovat viihtyneet ulkona erittäin hyvin ja monet rocotot lähtivät tekemään podejakin varsin pian ulos muuton jälkeen. Lämpötilavaihtelu kun teki kasveille terää ja aurinkoa on ollut tarjolla runsaasti. Tänä vuonna kevät on ollut erinomainen kaikin puolin niin kasveille ulkona kuin kasvihuoneissa. Kuvassa rocotoja talon päädysssä blumat -linjastossa, jossa on myös runsaassti hedelmiä tekevä tomaatti Sibiria.

Toinen talonpäätykaappi on nyt myös jo täynnä. Ulos muuttaessaan taimet olivat varmaan paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin ja kukkia täynnä, tämän vuoksi hedelmien muodostus lähti vauhdilla käyntiin lähes jokaisessa kasvissa, myös kuvan kaapissa, jossa voi olla erittäin kuuma päivisin. Lannoitteina ulkorocotoilla on Nutriforten kaksikomponenttiset tomaatti-mansikka, typpi-kalsium -lannoitteet.

Kaapeissa on jo hirmuisen tuuheaa ja kasvit ovat kukkia täynnä. Rocoto de la selva Limassa on jo useita pieniä podin alkuja kehittymässä.

Kasvimaalla on neljä rocotoa ja podeja tulossa myös siellä. Isommat podit olivat kehittyneet jo kasvihuoneessa. Koska koko sato ei tuolla ehdi kypsyä niin kasvit varmaan kaivetaan maasta ylös loppusyksyllä ja siirretään Monexin kasvihuoneeseen, kun tomaatit on raivattu pois.

Ensimmäiset raakileetkin kypsyvät jo yllätys yllätys juuri ulkona, aurinkoa kun on ollut niin paljon tarjolla. Tämäkin podi toki kehittyi pääosin kasvihuoneessa ennen ulos siirtoa. Jo perinteeksi muodostunut rocotojen grillaus ja satokauden avaus juhannuksena toteutuu varmasti. Juhannukseen on vajaat kaksi viikkoa aikaa ja neljä podia on nyt vaihtamassa väriä, pari niistä kasvihuoneessa.

Rocoto San Pedro Rojo Cuzcosta ja Rocoto Quantashin varataimet muuttivat saaristoon kesämökille. Mikäs sen upeampi kasvupaikka perulaisille rocotoille kuin suomalainen merimaisema saaristossa. Nämä kaksi kasvia tulee blumat -kasteluun ja lisäksi mökille on jo aikaisemmin tuotu kaksi rocotoa jotka ovat autopoteissa. Saaristossa ensimmäiset pakkaset ovat usein tulleet vasta joulun aikoihin ja näille kasveille voi olla tiedossa pitkä elämä kesämökillä.

Alkukesä kasvihuoneissa

Euro-Serre Tropic

Tässä katsaus yleistilanteeseen kasvihuoneissa näin kesän alussa. Viherkasvu on ollut erittäin runsasta kautta linjan ja satoa tulee vaihtelevasti, erityisesti viime viikkoina podit ovat jääneet hyvin kiinni rocotoihin ja satonäkymät ovat ihan hyvät niiden osalta.

Euro-Serren Tropic -kasvihuoneessa oikea käytävä rupeaa olemaan täynnä ja taukopaikan ympärille on muodostunut vihreä keidas. Perällä keskellä Rocoto Puno Blanko huevo, joka kasvaa Wilma -vesiviljelylaitteistossa erittäin rehevänä. Kaikki huoneen NFT -rocototkin ovat jo saavuttaneet vähintään kahden metrin korkeuden.

Vasemmanpuoleisen käytävän päässä on kaksi jättirocotoa kookoksessa sekä Ikea NFT:ssä Rocoto Machu Picchu Rojo, joka tekee heikosti podia ja kukintakin ollut jostain syystä vaisua.

Monster NFT:n kasveja keskikäytävällä

Amppelirocotot täyttävät katon

Euro-Serren huoneessa on myös tomaatti Andine Cornue ja kasvihuonekurkku NFT:ssä ja taimet nyt parimetrisiä.

Rocoto Puno Amarillo jonka podit erittäin teräväkärkisiä. Perusta ostamani podi oli erilainen.

Rocoto Surquillo 1 ja podi on erittäin massiivinen ja varsin kookas. Isompi jo kuin normirocotojen hedelmät.

Monexin kasvihuone rupeaa myös olemaan jo varsin täynnä. Penkeissä lähinnä tomaattia ja amppeleissa rocotoja ja pari amppelitomaattia.

Kaikki amppelitomaatit ovat tänä vuonna rehevämpiä kuin koskaan.

Rocoto Pico Mucho ja turpeessa kasvavan yksilön ensimmäinen podi rupeaa vaihtamaan väriä.

Peru osa 7, Cuzco - Inkojen vanha pääkaupunki

Cuzco

Inkoilla oli Perussa ja Etelä-Amerikassa mahtava valtio vielä 1500-luvulla. Inkojen valtakunta oli suurempi kuin yksikään eurooppalainen valtio siihen aikaan. Inkojen valtakunnan nimi oli Tahuantisuyo- neljän ilmansuunnan valtakunta, valtakunnan hallitsijana oli Inka, ylhäinen herra. Cuzco oli valtakunnan pääkaupunki, jonne kaikki tiet valtakunnasta tulivat. Cuzco oli inkoille maailman napa, jossa palvottiin temppeleissä aurinkoa ja äiti maata. Inkojen aikaisesta Cuzcosta ei ole paljon mitään jäljellä. Espanjalaiset konkistadorit Pizzarron johdolla pistivät valtakunnalle päätepisteen vuonna 1532. Cuzco tuhottiin ja ryöstettiin, kultaista puutarhaa ei enää ole.  

Espanjalaiset rakensivat omia talojaan Inkojen muurien päälle.

Nykyistä Cuzcoa leimaa siirtomaavallan aikaiset rakennukset katolisia kirkkoja myöten. Inkojen aikaisia muureja on vielä kaupungissa jäljellä jonkin verran. Cuzcon vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde ja kulissien sisällä varsin moderni kaupunki, joka on Perun kolmanneksi suurin. Hampurilaisketju McDonaldsin tulo sallittiin kaupunkiin, mutta vain sillä ehdolla että kaikki riekkuvat valomainokset loistavat poissaolollaan.

Casa Boutique Tika Wasi ja polkupyörän päälle rakennettu Coca tee piste

Hotellimme Cuzcossa sijaitsi vanhan kaupungin rinteessä, josta oli vajaan puolen tunnin kävelymatka Placa de Armasille. Hotellin nimi oli Tika Wasi, joka on ketsuaa, inkojen kieltä ja se tarkoittaa kukkataloa. Vaikka hotelli oli keskustassa, niin sen keskellä oli pieni idyllinen puutarha jossa oli mukava istua illan hämärtyessä ja nauttia Coca teetä.

12 -kulmainen kivi muurissa. Yksi maailmanihme tämäkin jota tullaan katsomaan Cuzcoon ympäri maailmaa.

  Meillä oli aikaa tutustua Cuzcoon yhden kokonaisen vuorokauden ajan. Suuri osa Cuzcon vanhan kaupungin kaduista on todella kapeita nupukivikatuja ja ne ovat siirtomaavallan ajalta. Hyvä kun yksi auto mahtui kadulla ajamaan, siinä sitten peruuteltiin kun toinen auto tuli vastaan, liikenne Perussa oli muutenkin yhtä kaaosta varsinkin Limassa. Perulaisen paikallisoppaan kanssa tehtiin neljän tunnin kävelykierros Cuzcossa. Oppaan kanssa käytiin mm. kaupungin suurimmassa katolisessa kirkossa, Inka museo Coricanchassa  ja kierroksen päätepisteenä oli Mercado de San Pedro, joka on kaupungin ykköskauppahalli. 

Mercado de San Pedro

Kukkia San Pedrossa

Mercado de San Pedro on suuri kauppahalli, jossa tarjolla on vähän kaikkea maan ja taivaan välillä aina shamanismia myöten, grillattua marsuakin oli San Pedrossa tarjolla. Yllätyksekseni rocotoja oli tuolta jopa vaikea löytää. Neljä erilaista ja eriväristä rocotoa sain kuitenkin Cuzcosta kasaan. Oppaan mukaan chilit ja monet muut tuotteet tulevat Cuzcoon ihan lähiseutujen viljelijöiltä. Perussa oli marraskuun alussa vasta kevät aluillaan kuivan talven jälkeen. Rocototarjonta olisi saattanut olla huomattavasti parempi vaikka puoli vuotta myöhemmin.

Chilejä San Pedrossa

Cuzcolaisia rocotoja

Cuzcossa olisi ollut myös toinen kauppahalli Wanchaqin kaupunginosassa. Kun koko päivä oli kävelty vanhassa Cuzcossa, olin niin poikki, etten enää illalla jaksanut lähteä Mercado de Wanchaqiin, jonne olisi ollut yli puolen tunnin kävelymatka hotellilta. Oppaan mukaan se olisi ollut lähinnä hedelmätori, mutta tiedä sitten mitä sieltä olisi voinut löytyä. Vähän jäi kuitenkin harmittamaan että tämä ainutlaatuinen tilaisuus jäi käyttämättä, ehkä sitten ensi kerralla jos sellainen vielä joskus tulee. Cuzco oli kyllä hieno kaupunki, ja sen vanha kaupunki oli laaksossa jota ympäröivät vuoret jonne myös kaupunki osittain levittäytyi. Erityisesti iltavalaistuksessa kaupunki oli vaikuttava kun keskellä kaupunkia oli suuri katolinen kirkko ja Placa de Armas. Silti Cuzcosta jäin jotain kaipaamaan ja yksi lisäpäivä olisi ollut vielä paikallaan, matkan lopussa kun oltiin jo varsin väsyneitä jatkuvasta matkustamisesta.

Mausteita, siemeniä ja suolaa inkojen vanhoilta suolakaivoksilta Marasista.

Cuzcosta lähdettiin lentokoneella Limaan seuraavana aamupäivänä. Cuzcon lentokenttä oli keskellä kaupunkia, ei tosin vanhassa kaupungissa, lentäen matka Andien yli kesti vain tunnin verran. Tämä ainutlaatuinen kahden viikon kierros Perussa oli nyt tulossa kohti loppua. Matkatarinat Perusta ovat nyt tulleet päätökseen ja tämä oli viimeinen osa seitsemänosaisesta sarjasta.

Paistettua marsua myytiin kadulla.

Shamanismia San Pedrossa

Monilatvaiset runkotomaatit

Runkotomaattien kasvu ei käytännössä pääty koskaan ja ammattikasvihuoneissa niitä kasvatetaankin monimetrisinä ja taimia lasketaan alas sitä mukaa kun tomaatit ovat alhaaltapäin kerätty. Harrastehuoneissa tämä ei yleensä ole mahdollista kun huoneet ovat varsin pieniä, joten alaslasku on varsin hankalaa kun tilaa on hyvin vähän penkeissä.
Runkotomaatti kasvaa kuitenkin varsin nopeasti jo huoneen kattoon kiinni, ja itse ole ratkaissut tätä ongelmaa kasvattamalla joitakin runkotomaattilajikkeita monilatvaisena, jolloin pituuskasvu hidastuu ja satoa taimesta saa myös paljon enemmän. Ylläoleva runkotomaatti Erk haarautuu yleensä itsekseen ja kasvissa on jo neljä latvaa ja pituutta n. 1,5 metriä. Haarautumiskohtien kuvaaminen oli jo hankalaa kun kasvihuoneessa on erittäin tuuheaa. Huoneen lappeen Erk saavuttaa kesäkuun aikana.

Raakileita Erk -tomaatissa ja ensimmäiset kypsät saadaan jo varmuudella ennen juhannusta.

Cherokee Purple -tomaatti on vielä huomattavasti pienempi kuin Erk ja sekin on haarautunut luonnollisesti, ilman että toisen latvan olisi tarvinnut kasvattaa "varkaasta".

Andine Cornue -jättirunkotomaatti on ensimmäinen tomaatti joka minulla kasvaa vesiviljelyssä ja se on nyt vajaat 1,5 metriä korkea ja latva haarautunut siinäkin itsekseen.

Pohjanmaa Kaunitar on voimakaskasvuinen runkotomaatti, jota kasvatan aina yksilatvaisena. Tomaatit ovat pitkulaisia ja kasvilla on mittaa nyt noin 180 cm. Runko saa kasvaa keskikesällä jo huoneen harjalla poikittain ja tomaatteja siihen tulee yleensä runsaasti viimeistään kasvin kiemurrellessa kasvihuoneen katossa.

Tomaattikausi vaikuttaa kaikinpuolin lupaavalta ja erityisesti amppelitomaatit ovat reheviä ja antavat jo satunnaisesti satoa. Kuvan amppelitomaatti Tumbler F1 on kasvihuoneen katossa jo yli 1,5 metriä leveä ja tarkoituksena olisi yrittää saada se vielä edes jotenkin ehjänä alas, koska se varjostaa pahasti alla kasvavia rocotoja. Rocotot ovatkin jo pituuskasvussa saavuttaneet tomaatin.

Peru osa 6, Machu Picchu

Machu Picchu on yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä. Machu Picchu on Inkojen aikainen entisöity rauniokaupunki suuren vuoren huipulla lähes läpipääsemättömän metsikön keskellä lähellä Sacred Valleyta. Lähes jokainen Perun matkailija käy Machu Picchulla ja sitä ei vain voi jättää väliin, vaikka se onkin nykyään valtava turistikohde ja Perun valtion rahastussampo.

Machu Picchu oli meillä ohjelmassa ihan matkan lopuksi, jonka vuoksi matkaväsymys alkoi jo painamaan päälle. Sää oli mitä parhain kuten jokaisena päivänä kun olimme Perussa, sadevaatteita kuljetettiin ihan turhaan mukana parin viikon aikana, vaikka säätiedotukset lupailivat epävakaista säätä Andeille.

Lähtö Machu Picchulle Ollantaytambon rautatieasemalta

Urubamba -joki kapeni kun Machu Picchu lähestyi

Machu Picchulle lähdettiin aikaisin aamulla junalla Ollantaytambosta. Valtion rautatieyhtiö PeruRail kuljettaa kaikki matkailijat junalla Machu Picchulle Sacred Valleystä, kun oikeastaan muuta reittiä sinne ei pääse. Junamatka Aquas Calientesiin, joka on kylä Machu Picchun juurella, kesti runsaan tunnin.  Rautatie meni Urubamba -jokea pitkin rehevien metsikköjen ja vuorten läpi, matkalla näkyi myös lumihuippuisia vuoria, joka tuntui lähes uskomattomalta kun oltiin matkalla lähes trooppiselle seudulle. Juna meni hissukseen, koska raiteilla olisi voinut olla mitä erilaisempia eläinkunnan edustajia päivää viettämässä. Lopulta saavuttiin Aquas Calientesiin, josta matka jatkui busseilla serpentiinitietä ylös vuorelle. Turisteja Machu Piucchulla oli valtavasti, joka hiukan latisti paikan tunnelmaa, kun joka paikkaan joutui jonottamaan ennen kuin päästiin itse inkojen kaupunkiin, joka avautui ylhäällä pilvimetsien keskelle. Näkymät olivat henkeäsalpaavat ylhäällä Machu Picchulla, jonka vieressä kohosi Wayna Picchu (nuori huippu). Machu Picchu ei välttämättä sovi korkeanpaikankammoisille vaikka itse rauniokaupungissa olikin turvallista liikkua mm. laamojen kanssa.

Laamoja Machu Picchulla

Machu Picchulla oltiin muutama tunti Victor nimisen oppaan johdolla tutustuen paikkaan ja sen historiaan, iltapäivällä palattiin bussilla takaisin kylään vuoren juurella eli Aquas Calientesiin.

Pilvimetsiä ja sokeritoppavuoria oli silmänkantamattomiin.

Aquas Calientesissa oli Perun matkailutoimiston pieni toimisto jossa meillä oli reput säilytyksessä Machu Picchulla käynnin aikana ja siellä tapasimme ainoan suomalaisen koko kahden viikon Perun matkan aikana. Kylästä löytyi myös pieni tori, jossa oli mm. rocotoja myytävänä ja mukaan kotiin tuli yksi punainen rocoto, joka sai nimekseen Machu Picchu Rojo. Tämä rocoto selviytyi lopulta matkalaukussa kotiin asti ja se tuli nautittua kotisuomessa leivän päällä. Makua siinä oli vielä jäljellä vaikka se oli jo hiukan väljähtänyt ja polte kadonnut matkatessaan maailman toiselta puolelta Suomeen.

Kunnian Machu Picchun löytämisestä on saanut amerikkalalinen tutkimusmatkailija Hiram Bingham

Aquas Caliente

Rocoto Machu Picchu Rojo

Viiniköynnökset toukokuussa

Mitä kuuluu viiniköynnöksille nyt toukokuussa kun kesäkin tuli varsin nopeasti Suomeen. Kasvihuoneissa kesä on jatkunut jo kauan ja siellä viiniköynnökset ovatkin jo hyvässä kasvussa.

Supaga Monexin kasvihuoneessa heräsi joskus huhtikuun loppupuolella ja siitä lähtien kasvu on ollut jo hurjaa kuten yleensä talvihorroksesta heräävillä viiniköynnöksillä. Kukka-aiheitakin on kasvissa jo ihan mukavasti muodostumassa. Satoa Supaga rupeaa antamaan varmaan heinäkuun aikana.

Merlot ja Chardonnay Euro-Serren kasvihuoneessa ovat jo paljon pitemmällä ja rypäleterttujakin on tulossa useita. Kasvit heräsivät talviunilta maaliskuussa kun huoneen lämpötilaa nostettiin. Viiniköynnösten kasvusto täyttää jo huoneen katon ja vierekkäin kasvavat kasvit menevät sekaisin huoneen katossa, kun rypäleet kypsyvät niin vasta tietää mikä terttu kuuluu millekin kasville, niin sekaisin ne tuolla ovat. Hedelmäterttujen pölytys ei ole ihan täydellisesti onnistunut.

Tammikuussa leikkasin Merlotin ja Chardonnayn ja otin samalla pistokkaita joiden kasvuunlähtö näyttää onnistuneen.

Ulkona terassin kupeessa on talvehtinut Zilga, jolla ikää on jo yli kymmenen vuotta. Pienen taimen istutin joko vuonna 2006 tai 2007 ja satoa se antaa hyvin yleensä joka toinen vuosi. Zilgan heräämistä odotellaan nyt kun ilmat lämpenivät.