Kvinoan vuosi

Kvinoa on yksi mielenkiintoisimmista uusista kasveista joita olen viime vuosina kokeillut. Kvinoa menestyy ulkona ainakin täällä Varsinais-Suomessa. Kvinoan siemeniä saa nykyään nettikaupoista ja itse ostin niitä jokunen vuosi sitten mm. Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta, tällä hetkellä niitä ei siellä tosin ole valikoimissa.

Kvinoaa on olemassa paljon erilaisia lajikkeita ja minulla olisi nyt useita lajikkeita joita voisi kokeilla, näiden uusien lajikkeiden menestymisestä Suomessa ei ole tietoa, ainakin joitakin lajikkeita kasvatan myös ruukuissa, jotka voi sitten tarpeen mukaan siirtää syksyllä kasvihuoneeseen. Kvinoan alkuperähän on Etelä-Amerikassa ja Perussa, jossa sitä on viljelty tuhansia vuosia. Inkoille kvinoa tai paikallisella kielellä "Quinua" oli yksi tärkeimmistä viljelykasveista.

Kvinoaa on monenväristä ja aikaisemmin kasvattamani kvinoa on ollut lähinnä tuota valkoista. Blanca - Roja - Negra eli valkoinen, punainen ja musta ovat alkuperälajikkeita Perusta. Koko väripalettia en varmaan ensi kesänä kasvata, koska tilan ja ajanpuute on ikuinen ongelma, mutta katsotaan maaliskuussa mitkä lajikkeista päätyvät idätykseen.

Kiwicha Amaranthus Caudatus eli suomalaisittain punarevonhäntä on myös Perun Andeilta kotoisin, kasvin siemeniä pidetään superruokana jota kutsutaan myös minikvinoaksi. Kiwicha on kuitenkin nimi jolla tätä kasvia kutsutaan Perussa, nämä siemenet menevät myös idätykseen keväällä.

Canihua Chenopodium pallidicaule eli Kaniwa on myös revonhäntäkasveihin kuuluva perulainen viljelykasvi jota euroopassa kutsutaan jo uudeksi kvinoaksi, tätä pitäisi myös päästä kokeilemaan, tällä hetkellä minulla on lähinnä monien uusien lajikkeiden siemenien runsaudenpula, katsotaan jos saisin muutaman Canihua kasvin mahtumaan tulevalle kaudelle.

Andien porkkanaa olisi myös mielenkiintoista kokeilla ensi kesänä. Kyseessä ei ole mikään ihan tavallinen porkkana, vaan todellinen jättiporkkana, jota ei ehkä kannata kasvattaa kasvimaalla kun viljelylaatikoiden kasvualusta on niin matala.