sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Rocotot 2017 osa 1

Capsicum Pubescens suvun chilit ovat kotoisin etelä-väli-amerikan vuoristoisilta alueilta. Alkuperäinen kasvualue ulottuu aina Meksikosta Boliviaan Andien vuoristoisilla alueilla. Peru on varmaankin merkittävintä rocotojen esiintymisaluetta ja siellä sitä viljellään eniten juuri Andien alueilla, jossa päivä-yölämpötilojen erot voivat olla varsin merkittävätkin. Perulaiset viljelijät ovat yleensä alueen alkuperäiskansaa Ketsua ja Ayamara intiaaneja, jotka ovat näitä kasveja siellä jalostaneet ja vaalineet tuhansia vuosia.

Viime syksyisen Perun matkan antia oli 28 pubescens lajiketta, jotka tulivat suomeen pääosin siemeninä, jotkut myös hedelminä. Perulaiset nimeävät pubescensin aina nimellä rocoto, ja siksi käytän tätä yleisnimitystä puhuttaessa tämän kasvin lajikkeista. 27 rocotolajiketta sain kasvamaan ja ensimmäiset hedelmät kypsyivät kesäkuun puolessa välissä. Esittelen blogissa tänä vuonna osan näistä perulaisista rocotoista, lähinnä sen jälkeen kun hedelmät eli podit ovat kypsyneet.

  
Rocoto Puno Amarillo. Tämän rocoton löysin Punon kaupungista kaakkois-Perusta Titicaca -järven rannalta ja kaupungin kauppahallista Mercado de Central Punosta.
Ensimmäisinä kypsynyt lajjike on erittäin herkullinen ja myös melko tulinen asteikolla 7/10. Rocoto Puno Amarillo on myös erittäin kaunis ja poikkeuksellisen muotoinen podi. Isoimmat podit ovat lähes 10 sentin mittaisia. Tämä lajike on tämänhetkinen suosikkini ja se on myös erittäin mehukas. Kärki on tuleton ja sen jälkeen lämpö leviää tasaisesti kuten rocotoilla yleensä.

 

Rocoto Pisac Rojo. Tämä rocotolajjike löytyi Pisacin kaupungin pieneltä torilta. Pisac sijaitsee Inkojen Pyhän laakson toisessa päässä lähes keskellä Andien vuoristoa.
Rocoto Pisac Rojo on myös hyvän makuinen ja keskitulinen asteikolla 6/10. Makeutta siinä ei ole ja se sopii käytettäväksi myös tuoreena. Pisac Rojo on erittäin mehukas, kuten halkaistun podin kuvasta näkyy. Ensimmäiset kypsyneet podit ovat olleet varsin pieniä, podissa näkyy myös lievää korkkautumista.

 

Rocoto Cuello Rojo Ollantaytambo. Tämä podi on kotoisin pienestä Ollantaytambon kaupungista, joka sijaitsee myös Inkojen Pyhässä laaksossa, mutta sen vastakkaisella puolella kuin Pisac. Ollantaytambo on portti Machu Picchulle. Alkuperäisessä podissa oli kannan alla kapea sentin kahden mittainen kaula, mutta omat podit ovat muodoltaan tasaisia, sileitä ja soikeita. Tämäkin rocoto on varsin mehukas, paksulihainen ja tulisuudeltaan keskitulinen. Maku on hyvä ja muistuttaa monella tapaa lajiketta PI585273, Cuello Rojot kypyivät myös ensimmäisten joukossa, vaikka taimikasvatuksessa oli ongelmia ja lajikkeen sain itämään viimeisenä.

 

Rocoto de la selva Lima. Tämä lajike löytyi Perun pääkaupungista Limasta ja yhdestä sen kauppahallista. Podeja on kypsynyt vasta yksi ja sekin vielä ulkona. Ensimmäinen podi oli varsin pienikokoinen alkuperäiseen verrattuna. Alkuperäinen hedelmä tuli aina Suomeen asti Perusta, ja painoa sillä oli lähes 150gr. Nähtäväksi jää kehittyykö mistään omien kasvien hedelmistä yhtä suuria. Tämä hedelmä oli varsin mieto ja makukin ehkä hiukan valju, mutta makuarviota ei ehkä pitäisi tehdä vielä yhden kypsyneen hedelmän perusteella. Kasveja minulla on kasvamassa kaksi kappaletta ja molemmat NFT -vesiviljelyssä. Molemmissa satoa näyttäisi kehittyvän heikosti.


2 kommenttia:

  1. Onpa noita monenlaisia, värisiä ja kokoisia. Ne on kait aikojen saatossa risteytyneet eri suuntiin.
    Puno Amarillo on kyllä niin hämäävästi baccatum Aji Amarillon näköinen, että nuo voisi sekoittaa. Baccatum lienee isompi ja tummat siemenet viimeistään paljastavat rocoton.

    Liman "jätti" muistuttaa kovasti Pepper-Kingin vuosia sitten Eurooppaan tuomaa Rocoto Rieseniä niin päältä kuin sisältäkin. Senkin makuvaikutelma jäi vähän vaisuksi, mutta isoksi se kasvoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuolla Perussa rocotot ovat varmaan risteytyneet paljonkin koska ulkonahan ne niitä kasvattavat ja omistakin tulee erilaisia värejä ja muotoja kuin alkuperäiset hankkimani chilit.

      Varsinkin näihin uusiin muotoihin ja kokoihin vaikuttaa erityisesti kasvatusolosuhteet jotka ovat itselläni varmaankin hyvin erilaiset kuin Perussa. Suurin osa normikokoisista hankkimistani rocotoista tulee omissa kasvihuoneissa ihan eri muotoisia ja jopa paljon suurempia kuin alkuperäiset olivat ja tämä on yllättänyt ehkä eniten. Jättirocotot ovat sitten olleet selvästi pienempiä kuin alkuperäiset, mutta kovin harvakseltaan niitä on kypsynyt että uskaltaisi suurempia johtopäätöksiä vielä tehdä.

      Punaista Rieseniä olen itsekin kerran kasvattanut enkä siitä tykännyt ja satoa tuli heikosti silloinkin, eihän sitä tiedä vaikka jotain sukujuuria tällä limalaisella olisi siihen.

      Poista