perjantai 7. marraskuuta 2014

Kasvihuoneen perustukset

Kasvihuoneen perustuksilla on erittäin suuri merkitys viljelyn onnistumisen suhteen. Suurin ongelma kasvihuoneissa lienee kosteus, jolloin erityisesti kasvitaudit pääsevät herkästi leviämään huoneessa. Vesien pois ohjaaminen huoneesta on erityisen tärkeää, sekä sisä- että ulkopuolelta tulevan veden.
Jos kasvihuoneeseen rakentaa valetun betonilattian niin lattiakaivo on välttämätön, itse en kuitenkaan kelpuuta huoneeseeni valettua betonilattiaa, koska huone on myös viihtyisämpi kun lattiamateriaalina on esim. kaunis ja ilmeikäs kivi- tai betonilaatta. Valettu betonilaatta sopii mielestäni ennemminkin ammattikasvihuoneisiin.
Lattian pitää olla hyvin vettä läpäisevä ja salaojat ovat mielestäni välttämättömyys ulkopuolisen veden sisääntulon ehkäisemiseksi. Nykyisessä Monexin huoneessa on salaojat, eikä huoneen lattia ole koskaan märkä, jolloin myös kennolevyt pysyvät melko kuivina myös syksyisin.

Tässä alustava suunnitelma tulevan Euro-Serre Tropic Plus -huoneen perustuksista ja maan pohjaratkaisusta.


Koska huoneesta on tarkoitus rakentaa ns. talvilämmin huone, niin perustukset ovat lämpöeristetyt joka puolelta, Finnfoam taitaa tuossa olla paras eristyslevy. Kuvan pohjat ovat melkein kuin asuinrakennuksen perustukset, enkä tuossa kohtaa ainakaan halua säästää, niin suuri merkitys mielestäni on perustuksilla.

Tässä kuva nykyisen Monexi huoneen salojien rakentamisesta vuodelta 2009

Täman kasvihuoneen perustukset ovat sikäli toteutettu erikoisesti, että niitä ei periaatteessa ole. Ei harkkopilareita tai muuria, vaan huone lepää pelkästään hiekkapatjan päällä ja tuossa ulkopuolella sitten kiertää nuo salaojat. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia tuon ratkaisun suhteen, koska huoneella on painoa aika tavalla, eikä se koskaan ole hetkahtanutkaan vaikka syys- ja talvimyrskyjä on riittänyt joka vuodelle.

3 kommenttia:

  1. Tein joskus aikoinaan Suomessa asuessani ihan omin pienin kätösin kasvihuoneen vanhoista ikkunoista. Meinasi pienelle naiselle olla liian kova urakka kun ei ollut koneita, lapiohommia oli riittävästi. Tein kelluvan pohjan hiekkapedille ja kasvihuoneen pohjalle tuli reilu lantakerros ja styroksia ja päälle kivet. Kivijalka oli Ihan omasta päästä ja tein sen harkoista. Kaksi harkkoa ja väliin jäi ilmarako, joka kiersi koko kasvihuoneen läpi. Minulla ei ollut sähköä ja vesikin tuli ränneistä ja kehitän siitä oman kastelujärjestelmän. Mutta lämmitysjärjestelmäni oli hiukan erikoinen. Kasvihuoneen päädyssä oli tosipieni tulisija. Testasin aluksi toimivuutta sitten, että lämmitin ulkopuolelta. Savu meni kivijalkaan, siihen onteloon jonka jätin keskelle. Ulos Savu tuli kasvihuoneen toisesta päästä, jonne laitoin harkkoon reijän ja pienen pyöreän metallisen savupiipun. Savu osaisi kiertää kummaltakin puolen kasvihuonetta ja meni ulos savupiipusta. Kasvihuone oli lämmin vielä Joulunakin, kun joka syksyllä päivä tein pienen valkean ohuista puutikuista. Kun valkea oli poltettu suljin savupiipun ylhäältä ja lämpöä jäi sisälle. Minulla oli huopakatto ja muutama lasi ylhäällä, jotenka lämpö ei karannut. Kaikki tarvikkeet oli rakennusprojektin ylijäämää ja ajattelin ne hyödyntää. Hyvin toimi ja satoa tuli enemmän kuin jaksoin syödä, ihan Jouluun asti keräsin. Savua ei tullut sisälle, kun lämmitin ulkoapäin. Kun käytin pientä kaminsa ja tikkuja, niin sisällekkään ei tullut koskaan savua, kun ensin laitoin kynttilän hetkeksi, niin savu löysin oikean suunnan. Seuraava viritelmäni on ostettu kasvihuone, jonka laatuun satsaan. Tämä oli van kokeilu. Hiukan vaikeaa tämä kirjoittelu, kun ehdottaa koko ajan Ruotsiksi, mutta toivottavasti saa selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu ja nerokas idea tuo lämmön kierrättäminen sokkelissa, vähän niin kuin varaava takka. Ammattihuoneissakin lämmitysputket kiertää juuri huoneen sivuilla jolloin lämmitys on tehokkainta.

      Poista