torstai 23. maaliskuuta 2017

Peru osa 2, Ica ja Nazca

Limasta lähdettiin bussilla etelään Icaan, joka oli noin 300 kilometrin päässä Limasta. Perussa tosiaan matkustimme bussilla kaupungista toiseen ja ihan tavallisen kansan parissa. Cruz del Sur –yhtiön bussit olivatkin varsinaisia loistobusseja ja matkalla oli ruoka – ja juomatarjoilua aina matkan pituudesta riippuen. Busseissa oli myös jokaiselle matkustajalle videoruudut kuten yleensä on lentokoneissa. Perussa on paljon rikollisuutta, jonka vuoksi bussimatkat olivatkin varsin eksoottinen kokemus. Jokaisella linja-autoasemalla tehtiin matkustajille metallinpaljastimella ruumiintarkastus ja matkustajilta tarkastettiin passit ennen linja-autoon siirtymistä. Bussit eivät koskaan pysähdelleet matkalla, vaan vasta päätepisteessä linja-autoasemalla, jotka olivat tarkoin vartioituja alueita. Liman ja Ican välisellä tiellä oli yksi poliisien tarkastuspiste. Bussien matkaa seurataan satelliitin välityksellä, ja jos jotain tapahtuu, niin apua saadaan varsin nopeasti paikalle. Meillä meni kaikki hyvin ja nykyään aika harvoin mitään tuolla enää on tapahtunutkaan, mutta aina joskus saa lukea uutisista kun Perussa bussi on syöksynyt vuoren rinnettä alas ja ihmisiä kuollut eli onnettomuuksiakin tapahtuu varsinkin korkealla vuoristossa. 

Linja-autoasema Icassa

Tie Limasta Icaan on nimeltään Pan American highway, joka menee aina Chileen asti. Tie kulki Perun rannikkoa pitkin ja bussimatkan hyvänä puolena oli että samalla näki miten maisemat ja luonto Perussa vaihtuivat matkan varrella. Tie meni Pisco nimisen kaupungin kupeesta, joka on merkittävää viininviljelyaluetta Perussa. Kuuluisa perulainen drinkki Pisco Sour onkin saanut nimensä kaupungin mukaan.


Hotelli Villa Jazmin Icassa sijaitsi hiekkadyynien keskellä. Kuva hotellihuoneen parvekkeelta. Villa Jazmin oli ehkä matkan paras hotelli.
Ican kaupunki  sijaitsee lähes keskellä kuumaa aavikkoa ja keskilämpötila seudulla on yli +30 astetta  läpi vuoden. Icassa oltiin yksi yö ja sieltä tehtiin upea retki Tyynelle Valtamerelle Ballestas lintusaarten edustalle, jonne lähdettiin Paracasin satamakaupungista veneellä. Ballestas saarilla nähtiin mm. pelikaaneja, hylkeitä, merileijonia, Humboldin pingviinejä ja satoja lintuja.
Islas Ballestas

Hylkeitä ja merileijonia päivää viettämässä


Icassa chiliä oli ainoastaan hotellin ruuassa, jossa söin miedon Aji Panca –kastikkeella maustetun aterian. Kaupungin keskustassa ei koskaan käyty ja seuraavaksi matka jatkui 160 kilometrin päässä olleeseen Nazcaan, joka oli samantyyppinen kuiva aavikkokaupunki kuin Icakin. Nazcassa oli tarjolla lähinnä perulaista kulttuuria ja tuhatvuotista historiaa. Nazcassa oltiin ravintolassa syömässä kanakeittoa, joka oli todella maukasta. Lisukkeena tuli tulista chilikastiketta jota sai annostella keittoon oman maun mukaan, ja mukavaa lämpöä kastikkeella saikin keittoon. 
Nazca geoglyfi Paracasin rannassa


Nazca, kuuma ja kuiva aavikkokaupunki vuorten keskellä. Edustalla Inkojen aikaisia raunioita.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Tomaatit kirivät

Tomaatit tänään 19.3
Tomaatit ovat siitä kiitollisia kasvatettavia että ne kasvavat varsin mukavaa tahtia kunhan olosuhteet ovat vaan kohdillaan. Mitä tomaatti sitten tarvitsee hyvään kasvuun ? Oikeastaan sitä samaa kuin kaikki muutkin kasvit, valoa, lämpöä, hyvän kasvualustan ja kunnon lannoituksen.

Tomaattikausi lähti kovin nihkeästi liikkeelle ja jo viikossa sain kirittyä heikkoa alkua kiinni, kun vihdoinkin sain pienissä 2x2 senttisissä taimikuutioissa olleet kasvit koulittua maitopurkkeihin viime viikon torstaina. Nyt runsaan viikon jälkeen kasvit ovat jo kirineet aikataulun oikeastaan kiinni.
Maitopurkkeja olen käyttänyt tomaateille jo varmaan kymmenen vuoden ajan. Maitopurkin etuja ovat kompakti koko, syvä kasvualusta ja mikä parasta niin purkin voi repiä rikki kun taimen istuttaa kasvihuoneeseen, jolloin juuripaakku pysyy taatusti ehjänä.
Tomaatintaimia on tänä vuonna varsin vähän ja kaikki mennee Monexin kasvihuoneen maapenkkeihin kasvamaan lukuunottamatta amppelitomaatteja.

Tomaatit 9.3 torstaina kun ovat juuri koulittu.

Kasvihuonekausi on myös alkanut Monexin kasvihuoneessa. Perjantaina muutti ensimmäiset rocotot huoneeseen ja nyt siellä on jo runsaasti taimia ja valtaosa rocotoamppeleista. Minimilämpötilan olen huoneessa nyt pitänyt +6 asteessa.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Rocotot kasvihuoneessa

Euro-Serren kasvihuone rupeaa olemaan tupaten täynnä rocotoja. Huoneen 5 metriä pitkällä pöydällä osa kasveista on jo päässyt lopullisiin ruukkuihin mm. autopotteihin, mutta monet muut ovat liian pienessä noin 0,5 litran ruukuissa ja kasvu on selvästi hidastunut.

Valaisimena rocotopöydällä on ollut VP-Luxin mainio LED Spider COB 432W. Tämän lampun alta löytyi myös lopulta kauden ensimmäinen podi. Ihan joka päivä lamput eivät ole huoneessa enää palaneet ja aurinkoisina päivinä valoa tulee jo aamusta niin paljon että lamput saaneet välillä levätä.
LED Spider COB 432W

 Rocoto Peru Rojo, ja nyt vasta löytyi kauden ensimmäinen podi näistä uusista perulaisista lajikkeista. Kasvihuoneessa on niin paljon vihermassaa että kyllä tuolla voi muitakin podin alkuja olla jossain.

Rocoto NFT-kaukalo on toiminnassa lattialla ja monia kasveja on myös siellä vielä taimikasvatuksesta. Muutama rocoto on vielä sisälläkin ja tällä hetkellä kasveja on vielä lähes 70 kpl, kun kaikki varakasvitkin lasketaan mukaan.

Rocotoamppeleita on nyt tehtynä 8 kpl ja ne on sijoitettu vähän miten sattuu mistä nyt tilaa on löytynyt.

Viikonloppuna olisi nyt tarkoitus käynnistää Monexin kasvihuone, jonne saa suuren osan rocotoista siirrettyä, myös sisältä loput kasvit. Muuta ei Monexin huoneessa tarvitse tehdä kuin laittaa lämmittimet paikoilleen ja kasvit sisään. Sen jälkeen pääsee paremmin suunnittelemaan Euro-Serren kasvihuoneeseen jääville kasveille lopullisia paikkoja.

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Peru osa 1, saapuminen Limaan

Perun pääkaupunki Lima ei varsinaisesti ollut meillä matkakohteena, mutta Limassa oltiin kaksi yötä, ensimmäinen ja viimeinen. Lima oli lähinnä läpikulkupaikka, koska Jorge Chavezin kansainvälinen lentokenttä sijaitsee maan pääkaupungissa, jonne kaikki lennot ulkomailta tulevat. Me tulimme British Airwaysin koneella Lontoon Gatwickilta, josta lentoaika Peruun oli noin 12,5 tuntia. Kaikkiaan matkustamiseen meni yli 20 tuntia, joten matka Suomesta Peruun oli varsin rankka kokemus. Suoria lentoja Suomesta Peruun kun ei tehdä. Liman alueella on lähes 10 miljoonaa asukasta eli lähes kolmannes koko Perun väestöstä. Lima sijaitsee Tyynen valtameren rannalla ja Perun rannikko on erittäin kuivaa aluetta, Limassakaan ei oikeastaan sada koskaan, mutta mereltä nousee usvaa, joka tuo hieman kosteutta rannikolle. Lämpötila Limassa on kautta vuoden +20 asteen paremmalla puolella.
Kaupunki oli kukkulalla josta oli upeat näkymät merelle

Hotellimme sijaitsi kaupungin ydinkeskustassa Mirafloresin turistialueella, jossa riittää pilvenpiirtäjiä ja lasipalatseja. Peru on vastakohtaisuuksien maa, jossa on sekä köyhyyttä että vaurautta. Rikkaiden asunnot olivat upeita, ja ne olivat aitojen takana jossa usein oli vartija passissa. Kovin kaukana hotellilta ei olisi ollut myöskään La Molinan kaupunginosa, jossa sijaitse Perun maatalousyliopisto UNALM, joka vaalii mm. yli 700 Perun alkuperäischililajiketta. Osa yliopiston chilipelloista sijaitsee Liman seudulla ja osa sitten kauempana pohjoisessa, aikaa ei nyt kuitenkaan ollut käydä tällä maatalousyliopistolla.

Limaan saavuttiin myöhään illalla, ja seuraavana iltapäivänä oltiin jo bussissa matkalla kohti Icaa. Aamupäivä oli kuitenkin aikaa tutustua Perun pääkaupunkiin. Yksi matkan päätarkoitus oli lähteä hakemaan uusia chililajikkeita Perusta. Kaupunkien kauppahallit olivat oikeastaan ainoa vaihtoehto mistä niitä hakea. Jo ennen matkaa olin tallentanut puhelimeen reitit kaupunkien hotelleilta kauppahalleihin, joita Perussa kutsutaan mercadoiksi. Limassa lähin kauppahalli oli vain vartin kävelymatkan päässä Surquillon kaupunginosassa, ja tämä kauppahalli oli nimeltään  Mercado de Surquillo. Surquillo ei ollut kovinkaan suuri kauppahalli ja paljon pienempi kuin vastaavat mercadot Arequipassa ja Cuzcossa, jotka olivatkin todella suuria. Kovin paljoa en Surquillosta odottanut etukäteen ja kuvittelin siellä olevan lähinnä Aji Amarilloa, Aji Pancaa, Aji Limonia ja ehkä Mocheraa. Aamulla kun mentiin Surquilloon niin hämmästys oli suuri kun ensimmäisenä vastassa oli valtava laari jättirocotoja. Pico Muchot olivat suurimpia rocotoja joita olin koskaan nähnyt. Surquillossa oli tarjolla useita erilaisia jättirocotoja. Liman seudulla ei kasvateta mitään vaan tuotteet kauppahalleihin tulevat kauempaa maaseudulta satojen kilometrien päästä, joten chilien alkuperää voi vain arvailla.

Jättirocoto Pico Muchoja Surquillossa
Lihatiskillä riitti valinnanvaraa. Suomalaista hygienia askarrutti, kuten myös se että kylmätiski puuttui.

 Aji Amarillot ja Aji Pancat olivat myös valtavia Limassa ja näitä chilejä oli säkkikaupalla myynnissä sekä kuivattuna että tuoreena. Surquillossa käytiin myös toistamiseen matkan lopulla, jolloin mercadosta löytyi keltainen jättirocoto sekä Quantash nimen omannut punainen iso rocoto. Kommunikointi Limalaisten myyjien kanssa oli myös vähän helpompaa kuin Andeilla kun myyjät olivat nuorempia naisia joista jotkut osasivat jopa vähän englantia. Meidän kielitaito kun rajoittui pelkästään englantiin ja joihinkin espanjankielen sanoihin.


Limassa riitti puistoja, jotka olivat siistejä ja hyvin hoidettuja. Ilman kastelujärjestelmiä tuolla ei mikään kasvaisi.

Lähtö Limasta oli edessä jo iltapäivällä ja noutaja tuli hakemaan meitä hotellilta jo puolenpäivän jälkeen. Aamupäivällä ehdittiin vielä mennä katsomaan Tyyntä Valtamerta, jonka aallot lyövät Liman rantaan. Vaikka kaupunkia ei paljon ehtinyt nähdä niin upea ja siistinoloinen suurkaupunki ainakin Mirafloresin alueella. Limassa ehdittiin olla vielä matkan lopulla lähes vuorokausi, ennen kuin lähdettiin lentokentälle ja kotimatkalle. Surquillossa käytiin toistamiseen myös silloin, lisäksi käytiin syömässä upea Rocoto Relleno –ateria Panchita nimisessä ravintolassa, joka sijaitsi ihan hotellin vieressä.



perjantai 10. maaliskuuta 2017

Takapakkia kauteen ?

Tarhurin sairastumisella voi olla merkittäviäkin seurauksia tähän aikaan vuodesta, kun kasveja pitäisi hoitaa ja koulia isompiin ruukkuihin. 1,5 viikkoon en ole pystynyt tekemään oikeastaan yhtään mitään ja menee varmaan pitkälle ensi viikkoon, ennen kuin voin taas normaalisti hoitaa ja ruukuttaa kasveja.

Chilit ovat pärjänneet varsin hyvin vaikka mitään ei teekään, kunhan silloin tällöin altakastelumatolle kumoaa vettä. Monet kasvit tosin kaipaisisivat jo isompaa ruukkua. Automattipöytä hoitaa rocotojen kastelun sisällä ja ensimmäinen NFT pyörii hienosti kavihuoneessa ja vettäkään ei vielä pahemmin kulu kun aurinko paistaa harvakseltaan. Kasvihuoneen diesellämmitin toimii nyt hienosti kun vaikeudet ovat ohi ja laite pitää huoneen mukavan lämpimänä oli kovempia pakkasöitä tai sitten nollakelejä.

Pahiten ovat kärsineet tomaatit, jotka olisi pitäneet koulia jo yli viikko sitten. Alunperin nihkeästi lähteneellä tomaattikaudella tuntuu olevan vaan vastoinkäymisiä. Jotkut siemenet itivät huonosti, sitten hajosi taimien kasvilamppu ja nyt tämä, tomaattikausi viivästynee jonkin verran.

Varma keväänmerkki kasvihuoneessa on sen sijaan viiniköynnösten herääminen nyt kun peruslämpöä on nostettu. Ensimmäisenä silmunsa luonnollisesti aukaisi termoruukussa talvehtinut Chardonnay. Jonkin verran perässä tulee maahan istutettu Merlot, joka nyt pullistelee silmujaan.

Ensi viikoksi luvataan jo termisen kevään alkua, tämä tietää sitä että Monexin kasvihuonekauden aloitus lähenee. Jos terveys vaan sallii, niin Monexin kasvihuonekausi alkanee runsaan viikon kuluttua.


lauantai 25. helmikuuta 2017

Blogiin uutta ilmettä

Blogi on saanut pienen päivityksen ulkoiseen ilmeeseen eli faceliftin. Mitään suuria muutoksia ei ole tullut, vaan lähinnä fonttia olen vaihtanut, sarakeleveyksiä lisännyt ja joitain värejä korjannut. Toivonmukaan luettavuus olisi ainakin jonkin verran parantunut. Alusta asti blogissa on ollut myös sama taustakuva. Se on nyt vaihdettu blogin tämän vuoden teemaan sopivaksi joka on Peru kasvihuoneissa. Kuva on otettu viime syksynä Perun kuuluisimmalta nähtävyydeltä Machu Picchulta.

Blogin lukijoilta olisinkin halukas saamaan edes jonkun kommentin yleisilmeen muutoksesta ?

Viime syksynä oltiin kahden viikon kiertomatkalla Etelä-Amerikan Perussa, jonka ilmasto, luonto ja kasvusto ovat varsin ainutlaatuisia maailmassa. Maapallon 32:sta eri ilmastotyypistä Perussa on niistä 28. Perua voisin kutsua puutarhurin paratiisiksi, kun niin valtavasti siellä kasvaa erilaisia kasveja.

Kevään aikana blogiin tulee seitsemänosainen matkakertomus Perusta käsitellen pääosin chilejä ja erityisesti rocotoja, joita löysin eri kaupungeista 28 erilaista. Nämä rocotot kun ovat nyt esikasvatuksessa ja täyttävät myöhemmin mm. molemmat kasvihuoneet.

Inkojen Pyhä laakso (Sacret Valley) Andeilla Perussa.

Yli 500 vuotta vanhat Inkojen aikaiset viljelyterassit Pisacin kaupungin yllä.

torstai 23. helmikuuta 2017

Vastoinkäymisiä kasvihuoneessa

Kaikki ei aina mene niin sanotusti putkeen ja takaiskujakin voi aina tulla, ja usein ne tuleekin juuri silloin kun se olisi vähiten toivottavaa. Juuri kun sain kasvihuonekauden käyntiin ja rocotot huoneeseen, niin viime viikolla rupesi Airrexin diesellämmitin reistailemaan ja lopulta se ei lähtenyt enää käyntiin.

Lämmitin oli loppuviikon poissa pelistä kunnes maahantuojan huoltomies tuli maanantaina laittamaan sen kuntoon. Laitteen tuuletin oli hajonnut, jonka vuoksi lämmitin ei lähtenyt käyntiin. Vartissa lämmitin laitettiin taas kuntoon ja nyt se on toiminut ongelmitta. Samalla sain lämmittimeen kätevän kuljetuskärryn, jolla sen saa yksinkin kuljetettua huoneesta sitten kun lämmitintä ei kasvihuoneessa enää tarvita.
http://www.rexnordic.com/fi/tuote/lisavarusteet/kuljetuskarry-ah-300

Sain myös toisen lämpötila-anturin lämmittimeen, anturin uudelleen sijoittelulla lämmittimen saa nyt käymään paljon järkevämmin ja pitämään huoneen lämpötilan tasaisempana. Diesellämmitin käy nyt jonkin verran useammin, mutta vähemmän aikaa kerrallaan, eikä nosta niin paljon huoneen lämpötilaa kerralla, kun anturi on oikein sijoitettu huoneeseen. Mitään haittaa kasveille ei ollut lämmittimen hajoamisesta, kun sähkölämmittimet pitivät huoneen minimilämmön +13 asteessa, lisäksi viime viikonloppu oli myös erittäin lämmin vuodenaikaan nähden.

Muutama viikko sitten asensin myös kasvihuoneen oveen ilmastointiritilän, jotta laite saa riittävästi happea toimiakseen moitteetta. Säädettävä ilmastointiritilä on erittäin hyvässä paikassa juuri lämmittimen takana. Lämmin poistoilma poistuu tarvittaessa kattoluukkujen kautta ulos.

Toinen takaisku oli se että Monster NFT:n kaukalo rupesi vuotamaan, ja se on nyt ollut viikon verran poissa pelistä, tälläkään ei ole vielä mitään merkitystä kasvien kasvun kannalta, ja viikonlopuksi saan sen taas toimintaan. Kuukausi sitten rupesi reistailemaan myös noin 7 vuotta vanha Starligh -loisteputkivalaisin ja sen saan varmaan ensi viikolla toimintaan. Starlight paneeli on erittäin tehokas alkuvaiheen taimikasvatuksessa kun siinä on 4 kpl 55 watin loisteputkia. Kasvivalaisimia on kuitenkin niin paljon että muilla lampuilla on pärjätty mainiosti.