perjantai 27. maaliskuuta 2020

Monexin kasvihuoneen uusi ilme

Monexin kasvihuone on saanut uuden ilmeen tätä kautta varten kun huoneen sivuja kiertäneet maapenkit on purettu pois.
Kirjoittelin jo viime kesänä blogiin että harkitsen maapenkkien purkamista Monexin kasvihuoneesta ja siirtymistä kasvattamaan kasveja pelkästään ruukuissa, säkeissä tai vesiviljelyssä. Penkit olivat olleet hyvin vähällä käytöllä viime vuosina ja viime kesänäkin tomaatit olivat ruukuissa jotka upotin tuonne turvepenkkeihin. Penkit rakensin vuonna 2009 kun kasvihuone valmistui, voisi jopa sanoa että aika ajoi ohi tämän tyyppisen kasvatusmuodon, penkeissä olleiden tomaattien kastelukin oli hankalampaa ja ruukuissa kastelun voi hoitaa huomattavasti täsmällisemmin kun sen saa kohdennettua paremmin rajattuun kasvutilaan.
Maapenkkien poistamista vauhditti vielä vihannesyökkönen ja varsinkin sen toukat, jotka ovat riivanneet huoneen kasveja jo useita vuosia. Todennäköisesti vihannesyökkönen on talvehtinut jossain maapenkeissä eikä sitä ole saatu pois huoneen perusteellisella pesulla eikä desinfioimisella. Kokonaan en penkkejä voinut poistaa kun Supaga viiniköynnös oli tuonne huoneen perälle aikanaan istutettu ja sen halusin säilyttää. Tuossa päätypenkissä yökkönen voi luonnollisesti vielä talvehtia mutta seurataan tilannetta miten ensi kesänä käy ja vieläkö yökkösen toukat ovat riesana. Ainakin tuo pienempi penkki on helpompi vaikka kattaa talven ja kevään ajaksi vaikka jollain muovilla jos tuholainen siellä vielä talvehtii.

Työt Monexin kasvihuoneessa aloitin jo viime syksynä kauden jälkeen ja marraskuun puolivälissä tyhjensin kasvuturpeet suurista sivupenkeistä. Huone jäi talven ajaksi kuvassa olevaan tilaan.

Maaliskuun alkupuolella jatkoin sitten sivulaitojen purkamisella ja päätypenkki sai puretuista vesivanereista päädyt.

Katoin vanhan hiekkapohjan vielä suodatinkankaalla jota oli jäänyt ylimääräiseksi toisen kasvihuoneen rakennusvaiheesta vuosia sitten. Kankaan päälle tuli vielä kivituhkaa koska sitä oli myös ylimääräisenä varastossa ja sillä sain hieman maanpintaa nostettua.

Lopuksi päälle tuli lähes 300 kg punaista graniittisoraa, joka tosin kuivana näyttä ihan vaalealta. Soran päälle tulee sitten alustat ja ruukut tai säkit jonne kasvit istutetaan.

Huone on nyt valmis ja uudet kasvit muuttavat sisään tulevana viikonloppuna kun taustalla näkyvästä Euro-Serren huoneesta rupeaa jo tila loppumaan. Vaikka huone on tyhjä niin se tuntuu muutenkin avarammalta kun siellä voi nyt liikkua muuallakin kuin keskikäytävällä, todennäköisesti tällä muutoksella kasvien hoitaminenkin on paljon helpompaa kun ne voi sijoitella huoneeseen paremmin kuin pelkästään reunoille. Aika näyttää myös miten kasvijätteet saa irtosorasta puhdistettua, voi olla että soran tilalle tulee vielä joskus laatoitus jota en nyt kuitenkaan tulevaan kauteen lähtenyt tekemään.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Yrtit 2020

Tänä vuonna on taas monia yrttejä kasvamassa, mitään uutuuksia tai erikoisuuksia ei tänä vuonna ole tulossa. Tämän kauden yrtit tuli idätettyä helmikuun lopun ja maaliskuun alun välisenä aikana. Lähes kaikki yrtit on jo koulittu isompiin ruukkuihin ja ne ovat kasvihuoneessa, kaikilla taitaa olla kasvualustana Novarbon Mossgrow.
Tämän vuoden salaatteina ovat jääsalaatit Frillice sekä uutena Danstar. Lähes kaikki kaupan jääsalaatit ovat Frilliceä ja uutena ammattiviljelyyn on tullut Danstar, joka on nopeampi kasvamaan kuin Frillice, mutta ei maultaan yllä ihan samalle tasolle. Frillicen ja Danstarin siemeniä sain paikalliselta salaattien ammattiviljelijältä ja ne ovat pilleröityjä, pilleröityjä siemeniä oli paljon mukavampi kylvää ja käsitellä. Niitä riittää minulle nyt varmaan useammaksi vuodeksi.

Tänä vuonna ajattelin kokeilla Biolanin uutta sammalnappia yrttien siemenien idätykseen. Kovin mukavilta nuo sammalnapit eivät tuntuneet ja kovin herkästi tuo nappi rupesi kostuessa hajoamaan, kun niiden ympärillä ei ole mitään "verkkoa" joka pitäisi ne kasassa.
Sammalnappeihin kylvin yrteistä mm. Italialaista basilikaa, sitruunatimjamia, tavallista timjamia, tilliä sekä edellä mainittuja salaatteja.

Basilikaa sammalnapeissa ja nämä yrtit pysyivät parhaiten kasassa nappeja uudelleen ruukutettaessa.

Monivuotinen yrtti ranskalainen rakuuna talvehti tänäkin vuonna kasvihuoneessa ja lähti vauhdilla kasvuun kun aurinko rupesi huonetta lämmittämään jo helmikuussa.

Viimevuotinen suosikkiyrtti Huacatay on tänäkin vuonna kasvatuksessa yhden kasvin edestä. Siemenet tuli kylvettyä viimeisenä maaliskuussa ja pieni taimi kasvaa vielä sisällä. Huacataysta tuli suosikkiyrtti tiettyihin rocototahnoihin viime syksynä.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Amppelirocotot

Kasvihuonekausi alkoi tänä vuonna viikolla kahdeksan, joten ensimmäisinä huoneeseen muuttaneet rocotot ovat olleet siellä nyt parisen viikkoa. Ensimmäinen viikko kasvihuoneessa oli varsin aurinkoinen ja viime viikko sitten paljon pilvisempi ja sateisempi.
Edellisvuosien tapaan osa rocotoista menee jälleen amppelikasvatukseen. Molempiin kasvihuoneisiin jää neljä tai viisi amppelirocotoa ja mahdollisesti ulos takaterassillekin menee yksi rocoto. Ulkona kastelu amppelikasville on vaan paljon vaikeammin järjestettävissä.

Monet Perusta tuomani lajikkeet sopivat hyvin amppelikasvatukseen. Tänä vuonna amppeleihin menee mm.Pisac Orange, Puno Pica Orange, Puno Blanco, Ollantaytambo Rojo ja San Pedro Orange.


Tomaatti Tumbler F1 ja kaksi vihreää rocotoa amppeleissa.

CAP907 on upea ilmestys amppelissa.


perjantai 28. helmikuuta 2020

TomatoEden ja uudet lajikkeet 2020

Uusi tomaattikausi on taas edessä ja blogin yhteistyökumppani TomatoEden toimitti helmikuun alussa 16 minulle uutta lajiketta kasvatettavaksi ensi kesälle sekä kasvihuoneisiin että ulos. Idätykset olen jakanut viime vuoden tapaan kahteen osaan. Runsaat kymmenen tomaattilajiketta kylvin helmikuun puolessa välissä, loput kasvatukseen tulevat tomaatit eli vesiviljelyyn menevät lajikkeet kylvän maaliskuun puolenvälin paikkeilla.
Puolalaisen TomatoEdenin lajikekirjo on valtava ja se käsittää yli 350:n heirloom lajikkeen siemenet, itse en pysty kasvattamaan kuin pienen pintaraapaisun lajikemäärästä, edellisvuosien kokemuksen mukaan siemenet ja lajikkeet ovat erinomaisia.

Pyrin valitsemaan hyvin erityyppisiä ja värisiä tomaatteja ensi kautta varten, pääpaino pienikokoisissa kääpiöivissä dwarf-lajikkeissa, joista ei pahemmin ole kokemusta edellisiltä vuosilta. TomatoEdenin tomaatinkuvilla laminoidut lätkät menevät myöhemmin keväällä kasveihin roikkumaan, joten kuvasta on helppo tarkistaa millaisia tomaatteja kasveista on taas odotettavissa.

Tomaattilajikkeista tulee blogiin esittelyjä pisin vuotta ja kauden loppupuolella makuarvioita tomaateista. Uskoisin että varsin mielenkiintoinen tomaattikausi on jälleen odotettavissa.

TomatoEdenin uusien lajikkeiden lisäksi kasvatuksessa on vanhat tutut tomaatit, jotka ovat mukana joka vuosi uusien kokeilujen lisäksi. Erk ei enää esittelyjä kaipaa ja se on ollut blogissa mukana vuosikausia. Amppelitomaatti Tumbler F1 on "must" lajike vuodesta toiseen juuri amppeliin ja Euro-Serren kasvihuoneeseen. Andine Cornue on vakiintunut ketsuppilajikkeeksi ja siemenet kylvetään kivivillaan vasta maaliskuun loppupuolella. Andine Cornuet käytän suosituimpaan jalosteeseen eli rocotoketsuppiin.

Tumbler on amppelitomaatti jolla otan aina pienen varaslähdön kauteen ja siemenet kylvin jo tammi-helmikuun vaihteessa. Tumblerin herkullisilla auringon kypsyttämillä kirsikkatomaateilla pääsee nauttiskelemaan jo huhtikuussa kun ensimmäiset tomaatit kypsyvät. Eräänä aurinkoisena helmikuun iltapäivänä pieni taimi pääsi jo haistelemaan lämpimään kasvihuoneeseen muutamaksi tunniksi.

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Chilikausi 2020 - villichilit

Chacoense
Viime vuosina olen lähinnä keskittynyt ruokachilien kasvatukseen ja harvinaisempia villichilejä en ole kasvattanut. Ensimmäinen kasvattamani villichili oli Capsicum lanceolatum, joka pääsi lopulta noin kymmenen vuoden ikään. Tänä vuonnakin pääpaino on rocotoissa, mutta nyt kasvamassa on kolme erilaista villichiliä. Villichilit poikkeavat hyvinkin paljon muista chileistä ja kasvin kukat ovat yleensä pienempiä, kuten myös villichilien marjat. Useimmiten marjat ovat pieniä pyöreitä puolukankokoisia tai sitten hieman soikeita. Kasvutapakin voi olla hyvinkin poikkeava ja villichilit ovat yleensä pensasmaisia tai köynnösmäisesti rönsyileviä. Lehdet ovat useimmiten pieniä ja kapeita. Villichilin siementen idättäminenkin on hankalampaa kuin muiden lajien. Itämisaika on yleensä kahdesta viikosta jopa kuukausiin

Capsicum chacoense lähti erittäin voimakkaasti kasvamaan heti alusta lähtien. Siemenen itämiseen meni parisen viikkoa ja sirkkalehdet ilmestyivät pari päivää ennen joulua. Chacoense on jo erittäin tuuhea pensastava kasvi jonka ensimmäinen kukka ilmestyi jo noin 40 vrk itämisestä.
Chacoense on alunperin kotoisin Etelä-Amerikan keskiosista lähinnä Argentiinan pohjoisosista.

Chacoensen taimi oli vielä pieni tammikuun 8. päivä, kasvuvauhti on ollut erittäin kova viimeisen kuukauden aikana.

Violettikukkainen chacoense

Capsicum cardenasii on villichili joka on kotoisin Boliviasta. CGN20497 Cardenasiin itämiseen meni aika tarkalleen kolme viikkoa ja sirkkalehdet ilmestyivät tapaninpäivänä.

Cardenasii on myös kasvanut varsin hyvin ja se on enemmänkin köynnöstävä chili, joka voi varmaan kesän aikana kasvaa hyvinkin suureksi. Runsaan 1,5 kk ikäisessä kasvissa ei ole kukkia tai kukka-aiheita vielä muodostunut.

Capsicum tovarii on sitten kaikkein pienin näistä kolmesta villichilistä. Siementen itämiseen meni tasan kuukausi ja sirkkalehdet ilmestyivät 11 tammikuuta. Kasvi on vielä alle 10 senttinen mutta erittäin hyvävoipaisen oloinen. Lehdiltään ja kasvutavaltaan Tovarii muistuttaa ehkä eniten muita chililajeja. Tovarii on kotoisin Perun Andeilta joten se on tottunut kylmempäänkin ilmastoon. Todennäköisesti Tovarii pääsee kesällä ulos. 

maanantai 10. helmikuuta 2020

Kasvihuoneen talvi

Kulunut talvi on ollut hyvinkin poikkeuksellinen niin Euro-Serren kasvihuoneessa kuin sen ulkopuolellakin. Täällä Varsinais-Suomessa ei periaatteessa ole ollut minkäänlaista talvea. Vettä on satanut lähes päivittäin ja lämpötila on ollut lähes kokoajan plussan puolella muutamia päiviä lukuunottamatta. Lunta taisi olla maassa jokunen sentti joskus marraskuussa parin päivän ajan mutta siinä kaikki. Tammi- ja helmikuu ovat olleet kuin lokakuut yleensä, muutamia helmikuun alun pakkasöitä lukuunottamatta, ja mikään ei tunnu muuttuvan kun pitkän ajan sääennusteita katsoo.

Oikeastaan ihan sattumalta päätin jo marraskuussa että kasvihuoneesta jäisi osa kuplamuoveista pois talven ajalta. Nyt niitä en ole laittanut yhtään, eikä niitä huoneeseen tulekaan koska maaliskuuhun on aikaa enää alle kolme viikkoa.

Euro-Serren kasvihuonetta ei ole pahemmin tarvinnut edes lämmittää kun minimilämpötila on asetettu täksikin talveksi +6:een asteeseen. Edellisinä talvina olen kovimpina pakkasjaksoina käynyt mittarilla hakemassa polttoöljyä 20 litran kanisteriin parikin kertaa viikossa niin tammikuussa kuin helmikuussa, nyt taisin käydä hakemassa polttoöljyä Airrex AH-300 lämmittimeen vain kerran tammikuun aikana, lisäksi huoneesta puuttuvat vielä kuplamuovit, jotka eristävät huonetta huomattavasti talviaikaan. Huoneessa on ollut tänä talvena varsin kosteaa, koska minimilämpötila on ollut niin pieni, tosin talvehtiville kasveille ei kosteudesta ole ollut haittaa. Helmikuun alkupäivinä paistoi myös aurinko muutamana pakkaspäivänä ja huoneessa nousi nopeasti lämpötila jo lähes +17 asteeseen. Aurinko helmikuussa on vielä niin matalalla että se ei montaa tuntia huonetta ehdi lämmittämään, toista on jo maaliskuussa, jolloin huone varsinaisesti otetaan käyttöön.

Todennäköisesti maaliskuun ensimmäisellä viikolla huoneeseen muuttavat uudet kasvit, lähinnä rocotot ja siitä voisi laskea uuden kasvihuonekauden taas käynnistyvän. Minimilämpötila nostetaan huoneessa silloin +13 asteen paikkeille.

Yacónin toisesta kasvista tuli myös kerättyä talvisato helmikuussa. Uudet juurakot on myös istutettu ruukkuihin kevättä odottamaan.

 

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Kvinoan vuosi

Kvinoa on yksi mielenkiintoisimmista uusista kasveista joita olen viime vuosina kokeillut. Kvinoa menestyy ulkona ainakin täällä Varsinais-Suomessa. Kvinoan siemeniä saa nykyään nettikaupoista ja itse ostin niitä jokunen vuosi sitten mm. Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta, tällä hetkellä niitä ei siellä tosin ole valikoimissa.

Kvinoaa on olemassa paljon erilaisia lajikkeita ja minulla olisi nyt useita lajikkeita joita voisi kokeilla, näiden uusien lajikkeiden menestymisestä Suomessa ei ole tietoa, ainakin joitakin lajikkeita kasvatan myös ruukuissa, jotka voi sitten tarpeen mukaan siirtää syksyllä kasvihuoneeseen. Kvinoan alkuperähän on Etelä-Amerikassa ja Perussa, jossa sitä on viljelty tuhansia vuosia. Inkoille kvinoa tai paikallisella kielellä "Quinua" oli yksi tärkeimmistä viljelykasveista.

Kvinoaa on monenväristä ja aikaisemmin kasvattamani kvinoa on ollut lähinnä tuota valkoista. Blanca - Roja - Negra eli valkoinen, punainen ja musta ovat alkuperälajikkeita Perusta. Koko väripalettia en varmaan ensi kesänä kasvata, koska tilan ja ajanpuute on ikuinen ongelma, mutta katsotaan maaliskuussa mitkä lajikkeista päätyvät idätykseen.

Kiwicha Amaranthus Caudatus eli suomalaisittain punarevonhäntä on myös Perun Andeilta kotoisin, kasvin siemeniä pidetään superruokana jota kutsutaan myös minikvinoaksi. Kiwicha on kuitenkin nimi jolla tätä kasvia kutsutaan Perussa, nämä siemenet menevät myös idätykseen keväällä.

Canihua Chenopodium pallidicaule eli Kaniwa on myös revonhäntäkasveihin kuuluva perulainen viljelykasvi jota euroopassa kutsutaan jo uudeksi kvinoaksi, tätä pitäisi myös päästä kokeilemaan, tällä hetkellä minulla on lähinnä monien uusien lajikkeiden siemenien runsaudenpula, katsotaan jos saisin muutaman Canihua kasvin mahtumaan tulevalle kaudelle.

Andien porkkanaa olisi myös mielenkiintoista kokeilla ensi kesänä. Kyseessä ei ole mikään ihan tavallinen porkkana, vaan todellinen jättiporkkana, jota ei ehkä kannata kasvattaa kasvimaalla kun viljelylaatikoiden kasvualusta on niin matala.