perjantai 3. tammikuuta 2020

Vihreät rocotot

Kypsinä vihreäksi jäävät chilihedelmät ovat erittäin harvinaisia. Yleensähän vihreät chilit ovat raakoja, ja kypsyessään ne värittyvät johonkin muuhun väriin, yleisimmin punaiseksi. Jos kaupoissa myydään vihreitä chilejä tai paprikoita, niin ne on aina kerätty raakoina. Tietääkseni baccatumeissa ei ole yhtään vihreäksi jäävää lajiketta, mutta chinenseistä sen sijaan löytyy ainakin joitakin vihreäksi jääviä lajikkeita, itse en ole tosin näitä koskaan kasvattanut, vaikka mm. Trinidad Scorpion Green lajikkeen siemenet hankin jo vuonna 2013.

Muutama vuosi sitten sain bolivialaisen locoton siemeniä, joiden lähettäjä uskoi sen hedelmän jäävän vihreäksi, näin ei kuitenkaan käynyt, sain siitä vain muutaman hedelmän ja nekin kypsyivät lopulta punaisiksi. Capsicum pubescenseista eli tuttavallisemmin rocotoista löytyy nykyään vihreitäkin lajikkeita, ensimmäinen vihreä rocoto tuli kasvattajille päivänvaloon viitisen vuotta sitten. Ensimmäinen tunnettu vihreä rocoto sai nimen Mini Olive. Olive nimen se sai sen vuoksi että se on kypsänä ihan samanlainen kuin vihreä oliivi, niin värin, muodon kuin kokonsakin puolesta. Tämä rocoto on todennäköisesti keltaisen minirocoton mutaatio. Tästä Mini Olivesta on sitten vuosien saatossa risteytetty useita muita rocotoja, joiden hedelmä on saatu jäämään vihreäksi sen kypsyessä, vain hedelmän koko ja muoto on vaihdellut näiden vihreiden rocotojen osalla. Yhteistä näille risteytyksille on se, että ne on kaikki tehty erilaisten ruskeiden rocotojen kanssa.

Viime kaudella minulla oli kasvatuksessa ensimmäistä kertaa Mini Olivesta tehty risteytys, sain kasvatukseen ruskeaksi kypsyvän variaation, koska vihreiden rocotojen siemeniä ei haluttu silloin vielä jakaa. Tämä ruskeaksi kypsynyt rocoto kulki silloin nimellä Rocoto Olive X.


Kuvissa kypsiä Rocoto Olive risteytyksen podeja Monexin kasvihuoneesta viime kesänä.

Omia vihreiden rocotojen taimia tammikuussa
Tulevasta chilikaudesta on taatusti tulossa erittäin mielenkiintoinen, sillä sain nyt siemeniä kaikkiaan "viidestä" erilaisesta vihreästä rocotolajikkeesta. Yksi niistä on alkuperäinen Mini Olive, ja neljä muuta ovat siitä risteytettyjä lajikkeita, jotka kaikki jäävät kypsinä todennäköisesti vihreäksi. Vaikka väri on kaikilla lähes samanlainen, niin muoto ja koko vaihtelevat. Alkuperäisen Mini Oliven siemeniä on nyt tarjolla kaikille kasvattajille, mutta näiden risteytysten siemeniä ei ole vielä saatavana. Minullakaan ei ole lupa jakaa yhdenkään näiden lajikkeiden siemeniä, ei myöskään ruskean variaation, koska lajikeet eivät ole vielä stabiileja. Kyseessä on tietynlainen yhteistyöprojekti ja oikeudet lajikkeisiin omistaa walesilainen kasvattaja joka risteytykset on tehnyt.

Vihreitä rocotolajikkeita ryhmäkuvassa, alarivissä oikealla alkuperäinen Mini Olive.


Long Slim Olive Rocoto



Kaikki vihreiden rocotojen kuvat olen saanut ja julkaisen ne nyt blogissa oikeudet lajikkeisiin omaavan kasvattajan luvalla. Omat uudet taimet ovat nyt jo hyvässä kasvussa. Siemenet olivat myös hyvin elinvoimaisia ja lähes kaikki lajikkeet itivät jo viikossa tai alle.

Mini Olive Rocoton siemeniä on saatavana tämän linkin kautta.
https://welshdragonchilli.weebly.com/

sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Valon mittausta - PAR kasvivalomittari

PAR -mittari
Ilman valoa kasvit eivät kasva. Kasvit myöskin käyttävät vain tietyn osan valon säteilystä hyödyksi. Kasveille käyttökelpoista säteilyä kutsutaan PAR-säteilyksi. PAR lyhenne tulee sanoista Photosynthetically Active Radiation eli vapaasti suomennettuna fotosynteesille aktiivinen säteily. Fotosynteesille hyödyllinen aallonpituus on n. 400 - 700 nm. Valon määrää eli valon intensiteettiä PAR-alueella mitataan yksiköllä µmol/m2/s. Tätä yksikköä taas kutsutaan mikromooliksi.

Tavalliselle harrastajalle valaisimen tuottaman oikean PAR-säteilyn mittaaminen on oikeastaan mahdotonta, koska mittauslaitteistoa on huonosti saatavana ja se on varsin kallista. Yleensä valotehot ilmoitetaan ja mitataan vain lumeneina tai luxeina, jotka eivät itseasiassa kerro paljonko valaisin pystyy tuottamaan oikeaa kasveille hyödyllistä valoa. Yleensä suuremmat lumenmäärät tuottavat enemmän myös kasveille hyödyllistä valoa, joten lumenien mittaaminen on joka tapauksessa perusteltua jos parempaakaan mittaria ei ole saatavilla. 

Valon värit PAR -säteilyalueella:
390-430 nm - violetti
430-485 nm - sininen
485-505 nm - sinivihreä
505-530 nm - vihreä
530-560 nm - kellanvihreä
560-590 nm - keltainen
590-620 nm - oranssi
620-760 nm - punainen

Kasvit hyödyntävät kasvukaudella sinisen valon, jonka aallonpituus on suunnilleen 390-450 nm. Kukinnassa ja hedelmäntuotannossa punaisen valon, jonka aallonpituus on suunnilleen 590-760 nm.

Itselläni on nyt käytössä PAR -mittari, jolla pystytään mittaamaan kasvivalaisimien PAR säteilyä. Laite on itsessään hyvin yksinkertainen ja mukavan pienikokoinen. Se koostuu vain näyttöosasta ja sen päässä olevasta valonsäteilyä mittaavasta anturista joka asetetetaan valon alle. Laitteessa on sisäinen akku ja sitä voi ladata USB -kaapelin kautta. Laitteessa on myös muisti, jonne voidaan tallentaa 99 erilaista PAR-arvoa. Laite pystyy mittaamaan aina 10 000 mikromooliin (µmol) asti. Markkinoilla olevat huippuvalaiset pystyvät yleensä tuottamaan päälle 3000 mikromoolin säteilytehon, valaisimien PAR -arvoja tosin harvoin ilmoitetaan.

Itselläni ei ole tällä hetkellä käytössä markkinoiden parhaita ja uusimpia kasvivalaisimia. Uusimmatkin valaisimet ovat jo 3-4 vuotta vanhoja, nämäkin valaisimet ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi kasvien taimikasvatuksessa. Taimikasvatuksen ensivaiheessa olen käyttänyt jo lähes 10 vuotta paneelityyppistä loisteputkivalaisinta Starlight, jossa on neljä 55 wattista loisteputkea. Valaisimen valoteho on tällöin 220 W. Suuren kokonsa ja tehonsa vuoksi se on ollut erittäin toimiva pienten vasta-itäneiden taimien valaisemiseen. Etäisyyttä kasveihin olen pitänyt noin 10 sentissä. Ylemmässä kuvassa on PAR -valoteho kyseisestä valaisimesta alle 10 sentin etäisyydeltä. Vaikka PAR -säteily alle 600 mikromoolia vaikuttaa vaatimattomalta Starlight -valaisimesta, niin se on ollut hyvinkin tehokas pienten muutaman sentin kokoisten kasvien ensivaloksi.

Tässä kuvassa PAR-valoanturi on sijoitettu taimilaatikkoon runsaan 10 sentin etäisyydelle loisteputkista. Loisteputket tuottavat myös runsaasti lämpöä ja kasvien kohdalla on lähes +35 astetta lämmintä.

Kyseiseen PAR-mittariin kuuluu myös PC:lle asennettava sovellus. PAR -mittarin valoanturin voi laittaa vaikka vuorokaudeksi lampun alle ja se tallentaa laitteen logiin mittausarvoja aina puolen tunnin välein. PAR -arvot saa purettua PC:lle ja yläkuvassa on kahdeksan tunnin ajalta PAR-mittauksia Starlight valaisimesta.

Olen myös jo mittaillut PAR -arvoja muista kasvivaloista jotka tulevat myöhemmin käyttöön, näiden valaisimien PAR -arvoista enemmän sitten kun ne tulevat käyttöön. LED valojen PAR tehot ovat jo aivan eri luokkaa kuin kyseisen loisteputkivalaisimen, näistä sitten myöhemmin blogissa.

Ehkä kaikkein suurin hyöty PAR -mittarista on se että lampun saa sijoitettua oikealle etäisyydelle kasveista. PAR -arvot kun poikkeavat hyvinkin paljon juuri eri etäisyyksiltä mitattuna.

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Yacón - sadonkorjuu

Yacón - perulainen inkojen maa-omena oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa viljelyssä. Tämän juurikasvin sato tuli kerättyä vasta joulukuussa ja sen olisi voinut tehdä jo paljon aikaisemminkin. Yacónin kasvatus osoittautui lopulta erittäin onnistuneeksi ja juurakon paino oli lopulta noin 10 kg ja syötäviä mukuloita oli koko juurakko täynnä.

Tästä lähdettiin ja Yacón oli suuressa 50 liran ruukussa ja se oli ollut viileässä kasvihuoneessa jo syyskuun lopulta lähtien, kesän se oli ulkona jossa viihtyi mainiosti. Itse kasvi oli jo varsin nuutunut kun leikkasin sen lyhyeksi.

Kasvi oli istutettu Bi Grow Mix -multakookosseokseen jota sain VP-Luxilta testattavaksi viime talvena. Tässä kasvualustassa Yacón viihtyi erittäin hyvin.
https://www.vplux.fi/fi/product/kasvualusta-multa-ja-kookos-bio-grow-mix/545



Ruukun kannoin kasvimaalle jossa purin juurakon joka siis oli täynnä valtavia Yacónin mukuloita. Isoimmat mukulat olivat jo haljenneet ja painoa kuvan mukulalla oli yli 700 gr.



Uudelleen istutettavat juurakot ovat tuossa rungon tyvessä josta mukulat alkavat kehittymään.


Isoimmat mukulat menivät vaa´an kautta ja painoa niillä oli yli puoli kiloa. Mukulat muistuttavat bataattia ja jotkut olivat jopa pyöreitä kuin valtavia jättisipuleita, erittäin mielenkiintoinen kasvi joka oli vielä helppo kasvattaa ja viihtyi hyvin Suomen ilmastossa kesällä ulkona. Keväällä ja syksyllä Yacón oli sitten kasvihuoneessa.


Irrotin kasvista juurakoita jotka istutetaan uudelleen ruukkuun, näistä uusi Yacón kasvi saa alkunsa.


Kuvittelin että Yacónin mukula olisi tiivis ja kova joka vaatisi keittämisen, näin se ei ole vaan se on ihan syöntikypsä, pehmeä ja lievästi makea. Ehkä se olisi ollut vieläkin makeampi jos olisin kerännyt sadon aikaisemmin, mutta hyvältä se maistuu ja sopii lisättäväksi vaikka salaatteihin tai muihin ruokiin. Rakenteesta, mehukkuudesta ja makeudesta tulee hiukan mieleen vesimelooni, joka usein syödään sellaisenaan. Yacónin makua on kuitenkin vaikea kuvailla ja ehkä se makunsa puolestakin muistuttaa hiukan vesimeloonia. Käyttötarkoitusta pitää vielä tarkemmin tutkia, mutta sellaisenaan syötynä Yacón on mainio juurikasvi, jota kasvatan varmasti ensi kaudellakin kun idätän nuo uudet juurakonalut talven aikana. Lisäksi kasvihuoneessa on vielä toinenkin Yacón joka on pienempi kasvi kuin tämä. Se sai alkunsa alkukesästä halkaistusta juurakosta, josta se lähti hyvin kasvuun. Yacón on kasvi jota voin suositella muillekin kasvatettavaksi koska se viihtyi hyvin Suomen ilmastossa.  

lauantai 16. marraskuuta 2019

Novarbo Mossgrow

Novarbo Mossgrow 50 litran säkkejä
Ensi kaudelle tulee kasvamaan nelisenkymmentä rocotolajiketta ja kaikista ei ole siemenet vielä saapuneetkaan. Käynnissä oleva postilakko nyt hidastaa kirjeiden saapumista ja voi olla että kaikki tulevat lajikkeet eivät ensi kaudelle ehdi. Kausi 2020 olisi tarkoitus viedä läpi mahdollisimman helposti kasvualustojen suhteen. Lähes kaikki rocotot ja tomaatit olisi tarkoitus kasvattaa pääasiassa Novarbon Mossgrow alustassa, aina idätyksestä lähtien. NFT -vesiviljely on edelleen mukana, mutta todennäköisesti enemmänkin tomaattien kasvatuksessa.

Mossgrowsta on erinomaiset kokemukset tältä kaudelta kaikkien kasvien osalta joissa se oli testissä, ja sen vuoksi samalla alustalla jatketaan myös ensi vuonna. Kuvassa on amppelirocoto Machu Picchun juuristo kauden jälkeen, eikä paljon parempaa lopputulosta voi toivoa. Juuristo amppelissa oli erittäin runsas ja terveen valkoinen. Machu Picchu antoi lisäksi satoa vielä karvan alle 10 kg Euro-Serren kasvihuoneessa. Jos loput kypsytyksessä olevat raakileetkin laskee mukaan niin satoa tuli vielä yli kaksi kiloa enemmän, parempaa satoa ei voi toivoa eikä enemmälle määrälle ole ainakaan tarvetta.

Novarbo Mossgrow on ammattikasvattajille tehty kasvualusta. Se on sekoitus turvetta, multaa ja sammalta. Rakenne on erittäin hienoa ja tasalaatuista, siksi käytän sitä jo idätyksestä lähtien kun annostelu pieniin taimipotteihin on varsin vaivatonta. Myös NFT -vesiviljelyyn menevät rocotot idätän mossgrowssa, jotta siemenkuori irtoaisi helpommin taimen itäessä. Myöhemmin sirkkataimi sitten siirretään kivivillaan. Ensimmäiset kauden 2020 rocotot menee idätykseen jo mahdollisesti ensi viikon aikana. OIkeastaan paras ominaisuus Mossgrowssa on hyvä vedenpidätyskyky, etu joka tuli esiin kuluvalla kaudella kasvihuoneiden varsin pienissä amppeleissa. Kuumimpaan aikaan kesällä se antaa anteeksi kastelun ajastamisessa ja vain pariin otteeseen kauden aikana amppelit pääsivät liian kuiviksi. Harkinnassa on lisäksi eräs toinen Novarbon maa-aines ensi keväälle, mutta siitä sitten myöhemmin jos kyseiseen tuotteeseen päädyn.
Novarbo Mossgrow on kaikille kuluttajille saatavana VP-Luxin kautta.
https://www.vplux.fi/fi/product/kasvualusta-luomu-mossgrow-50l-novarbo/10288
https://www.novarbo.fi/

Kulunut kausi käytännössä päättyi viime viikolla ja molemmat kasvihuoneet on pesty ja desinfioitu. Monexin huoneesta tyhjennän osittain multapenkit ja jatkossa kasvit kasvatetaan joko suoraan Mossgrow säkissä tai ruukussa.

Ensi kauden jättirocotoja varten on hankittu myös uusia suuria 50 litran ruukkuja. Muutamia samanlaisia ruukkuja oli käytössä jo tänä vuonna.

Euro-Serren kasvihuone on nyt myös "talviasussa", toiselle sivuseinälle laitoin 5 metrin ritiläpöydän joka talvisin on aina ollut huoneessa käytössä. Loput rocotot kypsyvät vielä koleassa huoneessa ja rocotoja saadaan varmaan vielä joulupöytään asti. Talvilämpimään huoneeseen ei ole kuplamuoveja vielä asennettu. Ensi talveksi kuplamuovit tulevat todennäköisesti vain huoneen kattoon ja osittain sivuille, mutta tämä on vielä harkinnassa kun varsinaisen talven alkuun on vielä aikaa.

torstai 24. lokakuuta 2019

Kausi 2020 ja perulaiset rocotot

Rocotolajikkeet kaudella 2019
Uusi chilikausi on taas ihan kynnyksellä vaikka kasvihuoneissa on vielä runsaasti rocotoja jäljellä. Ensimmäiset jättirocotolajikkeet kylvetään marraskuun loppupuolella ja pääosa lopuista rocotoista joulukuussa vanhan tavan mukaan. Taas ollaan erittäin vaikeiden valintojen äärellä ja näyttää siltä että eri rocotolajikkeita on ensi vuonna kasvatuksessa varsin runsaasti. Suurin ongelmahan tässä harrastuksessa on ajan ja tilan puute.

Kausi 2017 oli suuri, kun silloin perulaiset rocotot olivat uusia ja kaikki piti laittaa itämään heti matkan jälkeen, kun monista lajikkeista oli kaksikin kasvia niin rocotoja oli lopulta lähes 50 kpl sekä muut chilit siihen päälle. Kaudet 2018 ja 2019 ovat olleet huomattavasti maltillisempia, kun vain osa perulaisista rocotoista on ollut kasvatuksessa ja sitten lisäksi muut lajit ja lajikkeet, jotka ovat olleet lähinnä uusia minulle.

Nyt näyttää siltä että lähes 20 lajiketta perulaisia rocotoja pitää kasvattaa ensi vuonna uudelleen, vaikka itselläni ei olisikaan niin monelle tarvetta. Monissa lajikkeissa siemenet ovat joko loppu tai hyvin vähissä. Uusia rocotolajikkeita olisi ensi kaudelle tulossa vielä yli 10. Joidenkin vanhojen rocotolajikkeiden siemenkannan uusiminen on ollut mielessä jo pitkään, kuten Turpo Pube ja Santa Natalia. Tähän päälle vielä muutama bolivialainen locoto sekä pari yhteistyölajiketta ulkolaisen viljelijän kanssa. Kaikkiaan ollaan jo lähes neljässäkymmenessä pubescens -lajikkeessa, ja sen vuoksi oikeastaan mitään muuta en pysty ensi vuonna kasvattamaan chilirintamalla. Annuumi chili Leek on ihan ehdoton joka vuosi, sekä baccatumeista ainakin Aji Tapachula tulee uutena mukaan. Voi olla että yhtään chinenseä ei ensi vuonna kasvateta, tämä sitten mahdollistaa säästöä kevään lämmityskuluissa kasvihuoneissa, kun minimilämpötilaa huoneissa voi pitää matalampana.

Perusta tuomani rocotot ovat olleet nyt maailmalla kolmatta vuotta. Kaikkiaan olen itse niitä levittänyt nyt 20:een maahan, lähes joka maanosaan paitsi Afrikkaan. Kiinnostus näitä kohtaan on vielä kolmantenakin syksynä ollut yllättävän suurta. Monet uudet suomalaisharrastajatkin ovat löytäneet blogin ja hankkineet kerralla kaikki saatavilla olevat lajikkeet, joka ainakin minulle on tullut yllätyksenä. Perulaisia rocotoja on nyt jo parissakin siemenkaupassa tarjolla. Uutena aluevaltauksena on Unkari, joka on vanha perinteinen chilimaa euroopassa, mutta ei rocotojen vaan annuumien taholta. Unkarilainen M-Garden otti ensi vuodeksi kasvatukseen koko perulaisten rocotojen valikoiman mitä tänä syksynä oli tarjolla. Ensi keväänä myydään myös Saksassa useiden perulaisten rocotojen taimia, jota kautta lajikkeet leviävät entistä laajemmin ainakin Saksassa, siemeniä toimitin saksalaisyritykselle useita tuhansia tänä syksynä.

Uusia lajikkeita kaudelle 2020 
Rocoto Surquillo 1 on perulaista parhaimmistoa, jota ei varmaankaan voi jättää pois ensi vuonnakaan. Erittäin satoisa jättirocotolajike joka kasvoi kesän ulkona. Surquillo kypsyttää vielä lokakuun lopussa kasvihuoneessa runsaasti suuria hedelmiään. Ehdoton lajike Rocoto Rellenoihin, koko kasvin sato käytetään tähän mahtavaan perulaiseen ruokalajiin, jonka valmistusohje löytyy myös blogista parin vuoden takaa.

torstai 10. lokakuuta 2019

Kausi loppusuoralla

Euro-Serren kasvihuone lokakuussa
Vähissä ovat olleet blogipäivitykset tänä syksynä ja blogin jatko on edelleen mietinnässä. Toisaalta jokasyksyinen sadonkorjuurumba vie voimat aika perusteellisesti eikä aikaa oikeastaan ole paljon mihinkään muuhun. Jossain vaiheessa kesällä näytti siltä että kausi olisi rocotojen osalta vaatimaton, koska muutamat uudet lajikkeet tuottivat varsin heikosti. Chilikausi on kuitenkin ollut hyvä ja varsinkin Euro-Serren kasvihuoneessa on ollut kaksi huippurocotoa amppelissa, jotka molemmat ovat jo nyt tuottaneet lähemmäs 10 kg satoa, Rocoto Machu Picchu Amarillo sekä Ollantaytambo Red. Kauden voisi kasvihuoneissa muuten jo lopettaa, mutta rocotoja tulee edelleen erittäin runsaasti. Ulkorocotot kun muuttivat huoneisiin syyskuun puolenvälin paikkeilla ja satoa kypsyy niistäkin varsin runsaasti.

Rocoto Surquillo 1 on yksi erittäin hyvin ulkona satoa tehnyt jättirocotolajike jossa suurin osa podeista on vielä kasvissa. Surquillo on yksi tyypillinen Rocoto Relleno -lajikkeista ja rellenoja on tehty jo kymmenittäin tänäkin syksynä.

Kylmäsavustus on tänäkin syksynä ollut ykkösjuttu chilisadon jatkojalostuksessa. Rocotoja on kerätty jo kymmeniä kiloja ja yli puolet siitä on mennyt savustimen kautta säilöön.

Kaikki ulkona olleet kasvit on jo siirretty sisälle ja viimeisinpiä oli Yacon, joka otti pakkasharson alla ulkona siipeensä, kun pidin sitä liian kauan ulkona. Kasvi on kuitenkin jo toipumaan päin ja erittäin mielenkiintoista on nähdä tuleeko ruukusta juurimukuloita, kasvi on muuten ollut vielä koskematon.

Monexin kasvihuone on tällä hetkellä ihan täynnä. Lähes kaikki tomaatit ovat olleet kompostissa jo pitkän aikaa ja huone on täyttynyt pihan kasveista, mm.pelargoneista, hortensiasta ja monista sitruksista, jotka jäävät taas talvehtimaan Euro-Serren kasvihuoneeseen sitten kun kausi on ohi. Todennäköisesti rocotokausi jatkuu vielä pitkälle marraskuuhun.

Locoto Cochabamba Red on ollut varsinainen piristysruiske Monexin huoneessa ja isossa kasvissa on edelleen runsaasti satoa kypsymässä vaikka lokakuukin on pitkällä.

Aji Panca Euro-Serren kasvihuoneessa vetelee jo viimeisiään ja sato kerätään varmaan viikonloppuna, jonka jälkeen kasvi lähtee kompostiin. Huonetta en ole enää pahemmin lämmittänyt, jonka vuoksi tämä toiseksi viimeinen chinensekään ei enää nauti olostaan. Rocotot sen sijaan viihtyvät erittäin hyvin ja haluaisivat tehdä koko ajan uutta satoa, mutta sen suhteen on jo liian myöhäistä kun kausi tulee kuitenkin päättymään muutamien viikkojen sisällä.

Maissi White Wax

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

TPS - perunoita puutarhasta

Kaivoin nyt muutama päivä sitten kokeeksi ensimmäiset perunat maasta perunantaimista, jotka oli alkukeväällä kasvatettu siemenestä. Siemenistä kasvatettuja alkuperäisperunoita kutsutaan maailmalla nimellä True Potato Seeds eli TPS. Näiden nyt kasvattamieni lajikkeiden alkuperä on Itä-Euroopasta ja siemenlajitelman nimi oli Fireworks, varsin upeita perunoita tuli nostettua maasta.

Kovin montaa tainta ei kasvimaalla ole eikä mitään suurta satoa ole odotettavissa, koska osa taimista kuoli keväällä kun ne joutuivat pakkasen puremaksi kun unohdin taimilaatikon yöksi ulos. Kokeilu on kuitenkin jo nyt osoittautunut menestykseksi ja mukuloita on kasvanut ihan mukavasti ja lajikkeet ovat hienoja ja varsin erilaisia mitä olen aikaisemmin suomalaisista siemenperunoista kasvattanut. Viikonloppuna tehdään Rocoto Rellenoita ja niiden kumppaniksi sopii varmaan hyvin tällaisia hieman eksoottisempia perunoita joita on monen värisiä ja muotoja. Loput perunat nostan varmaan syyskuun lopulla.

Kasvit ovat varsin erilaisia kuin täällä yleensä kasvatetut tutummat perunalajikkeet. Nämä lajikkeet ovat olleet enemmän pensasmaisia ja varsin pienilehtisiä perunaksi. Lehden muotokin on varsin erilainen mitä perunalta ollaan totuttu näkemään. Jos ja kun maku vaan on hyvä niin tulevaisuudessakin kasvatan varmasti perunoita siemenestä, toivonmukaan jo ensi vuonna niitä haaveilemiani Andien perunoita.