tiistai 26. syyskuuta 2017

Rocotot saaristossa

Lähes kolme kuukautta ehti kulua edellisestä blogipäivityksestä joka koski noita saaristoon siirrettyjä rocotoja ja lähinnä Rocoto San Pedro Rojoa.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2017/07/rocoto-san-pedro-rojo.html

Rocotot ovat viihtyneet tuolla meren äärellä varsin mukavasti ja muutama kypsäkin on puskista saatu. Ennen viime viikonloppua kasvit olivat olleet kolme viikkoa oman onnensa nojassa ja kasteluvettä säiliöistä oli kulunut yllättävänkin vähän kun sateita syyskuussa on riittänyt.

Pahimmalla paikalla tuulten armoilla ovat olleet Rocotot San Pedro Rojo ja Quantash. Kasvit ovat kesän aikana kasvaneet suuriksi ja elo-syyskuun vaihteessa molemmat olivat kaatuneet kalliolle viikolla kun oltiin poissa, mitään suurempaa vahinkoa ei sattunut. Kasveja on myös jo leikelty pienemmiksi ja nyt tuolla on isot kivet painona ruukuissa, lisäksi kasvit on sidottu narulla takana olevaan suureen kiveen kiinni.

Rocoto Quantash lähti tekemään todella myöhään hedelmiä joista ei suuria enää voi kasvaa. UV on tarttunut voimakkaasti hedelmiin ja värjännyt ne lähes mustiksi.

Rocoto San Pedro Rojo tekee mukavasti satoa ja ensimmäiset hedelmät vaihtavat väriään. Tämä kasvi on kaikkein satoisin rocoto kesämökillä.

Vähän sivummalla kalliolta ja tuulilta olevat kaksi rocotoa ovat kasvaneet jo yli 1,5 metrin kokoisiksi.

Rocoto San Pedro Amarillossa on myös ihan kohtuullisesti hedelmiä, toivottavasti ehtivät vaan kypsyä ennen pakkasia. Ensimmäiset väriä vaihtaneet ovat kauniita podeja.


perjantai 15. syyskuuta 2017

Tomaatit 2017

Tomaattikausi vaan jatkuu eikä noita puskia saa nurin tuolta Monexin kasvihuoneesta koska rocotot ovat edessä ja huoneessa on niin ahdasta. Kasvu on kuitenkin pysähtynyt kun tilaa ja valoa ei enää ole. Viimeiset raakileet kuitenkin kypsyvät vielä. Esittelen tässä tämän kauden tomaattilajikkeet amppelitomaatteja lukuunottamatta.

Andine Cornue on jättimäinen paksumaltoinen luumutomaatti, joka on nyt toista vuotta kasvatuksessa ja ensimmäinen tomaatti nyt NFT-vesiviljelyssä. Erittäin satoisa ja noussut omaksi suosikiksi juuri ketsuppitomaattina, koska tuo lajike on suurikokoinen, paksumaltoinen ja vähänesteinen. Rocotoketsuppi on ihan ykköstuote ja montaa tomaattia ei kiloon tarvita.

Cherokee Purple on suurikokoinen ruskea pihvitomaatti joka käy melkein mihin tahansa. Ensimmäinen kasvatusvuosi ja tuotti satoa keskinkertaisesti kasvihuoneen pohjoisseinustalla epäedullisissa oloissa. Mieto ja miellyttävä maku tomaatissa.

Eksootika on ollut jo lähes kymmenen vuotta ehdoton valinta ruukkutomaatiksi. Oranssi tomaatti on herkkulajike tuorekäyttöön ja erittäin satoisa. Yksi parhaista tomaateista jota olen kasvattanut ja siksi mukana aina joka vuosi.

Erk on toinen "must" lajike vuodesta toiseen kymmenen vuoden ajalta. Erittäin satoisa varsin suurikokoinen runkotomaatti, jossa lähes virheettömät tomaatit aina. Sopii tuorekäyttöön ja myös tomaattikastikkeen perusraaka-aine vuodesta toiseen.

Orkado F1. Kasvihuoneen runkotomaatti jossa hedelmät keskikokoisia ja erittäin hyvän makuisia. Tekee erittäin kauniita tasalaatuisia tomaatteja ja varsin satoisakin tänä vuonna huoneen eteläseinustalla. Hyvä lajike ja yllätti positiivisesti kun ensimmäistä kertaa oli kokeilussa.

Pink Charmer F1. Kirsikkarunkotomaatti joka on ollut myös satoisa ja hyvänmakuinen. Tuli ensimmäistä kertaa mukaan ja Sungoldin tilalle eikä ole pettänyt. Erinomainen mieto miellyttävä maku.

Pohjanmaa Kaunitar on vanha virolainen lajike jota olen kasvattanut ennenkin. Luumutomaatti joka sopii moneen käyttöön. Pohjoisseinustalla tehnyt kohtalaisen hyvin satoa.

Tres Cantos. Runkotomaatti ja hedelmät suurehkoja. Siemenet toin joskus vuosia sitten Kanarialta tai Madeiralta ja kokeilin nyt toista kertaa. Varsin heikosti teki satoa taas ja varsin keskinkertainen lajike.

Sibirian. Ensimmäinen yritys ja taisi tulla jäädäkseen ulkokasvatukseen ja sopii mainiosti ruukkutomaattilajikkeeksi talon seinustalle. Huononakin kesänä teki varsin hyvin satoa ja varsin aikaisin, kun ensimmäiset tomaatit kypsyivät ulkona heinäkuun alkupuolella. Hyvänmakuinen ja kiinteä hedelmä joka sopii moneen.

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Rocotojen nosto kasvimaalta

Alkukesällä kasvimaalle päätyi neljä ylimääräistä rocotoa jotka tänään tuli nostettua ylös ja siirrettyä ruukuissa lämpimiin kasvihuoneisiin kypsyttämään loppusatoaan. Varsinaisesti mikään kiire siirrolle ei ollut kun hallan uhkaa ei ole ainakaan seuraavan viikon aikana. Kasvihuoneissa oli nyt tilaa ja tänään oli aikaa siirtää kasveja.



Rocoto Surquillo 1 oli ainoa jättirocoto joka kesän oli kasvimaalla. Surquillo menestyi ihan mukavasti savimultaisessa rajoittamattomassa kasvualustassa ja monet podit ovat todella suuria. Kun ne kypsyvät joskus kasvihuoneessa, pääsen ne sitten punnitsemaan, mutta arvio on että useista podeista tulee yli 150 grammaisia.

Mitään jättisatoja ei kasvimaalta voi odottaa varsinkin kun taimet olivat istutusvaiheessa kaikkein vaatimattomimpia. Mielestäni chiliharrastajat karsastavat ihan turhaan C.pubescens suvun kasveja, joiden kasvattamista ja sadottamista pidetään vaikeana. Nämäkin rocotot ovat olleet huonolla hoidolla varsin viileänä kesänä. Lannoituskin on ollut hyvin satunnaista ja tärkeimmät ravinteet kasvit ovat imeneet kasvimaan laatikossa olevasta savimullasta, jonne keväällä tuli lisättyä hieman kompostia mukaan.

Kasvimaalla ollaan sitten luonnon armoilla ja pari Surquillon podia on menetetty parempiin suihin.


Kasvit siis kaivoin ihan lapiolla ylös ja nostin ne ruukkuihin. Ennen siirtoa haarat, joissa oli useita podeja, piti niputtaa joko tukikeppiin tai sitten kasvin pystyrunkoon. Kasvit olivat kuitenkin sen verran pieniä että siirto oli aika helppo tehdä.

Satoa kasveissa on vaihtelevasti ja kyllä tuolta useampi kilo tulee yhteensä podeja. Tuskinpa Suomen oloissa minkään muunkaan chililajin kasvista voi enemmän satoa saada kasvimaalla.

Kasvien siirto onnistui lopulta niin hyvin että yksikään hedelmä ei irronnut mistään kasvista. Kypsiä hedelmiäkin on jo useita.

Rocotojen runko oli jo ehtinyt osittain puutua puumaiseksi kasvimaalla.


 

torstai 31. elokuuta 2017

Kurkkukauden lopetus

Kasvihuoneen kurkkukausi tuli nyt myös lopetettua jo elokuun lopulla. Satoa tuli lopulta ihan riittävästi ja kasvusto oli jo päässyt aika huonoon kuntoon, kun sitä ei pahemmin hoidettu enää viime viikkojen aikana. Tilaa ja erityisesti valoa tarvitaan nyt syksyn kynnyksellä rocotoille jotka täyttävät huoneen.

Viimeinen sadonkorjuu tuotti vielä vajaat viisi kiloa kurkkua. Lähes neljästä kilosta tein lopulta rocoto-etikkakurkkuja kuinkas muuten.

Kurkut kasvoivat NFT-linjastossa jonne jäi vielä hienosti satoa tekevä tomaatti Andine Cornue. Kasvatuskaukalon pohjalle oli muodostunut tasainen parin sentin juuristomatto kurkuista ja tomaatista, jotka lopulta pärjäsivät hyvin yhdessä.

Myös kasvihuoneen ylimääräistä rocotokasvustoa tuli viikolla karsittua aika rajustikin. Pikkuhiljaa huone rupeaa tulemaan syyskuntoon.

maanantai 28. elokuuta 2017

Rocotojen muutto sisälle

Syksy painaa nyt jo vääjäämättä päälle ja parina viime vuorokautena yölämpötilat ovat jo tippuneet +5 - +6 asteen paikkeille. Talon päädyssä räystään alla olleet rocotot olen nyt saanut kaikki siirrettyä sisälle Euro-Serren kasvihuoneeseen, jossa diesellämmitin on ollut valmiudessa koko kesän. Satoa täynnä olevaan Monexin kasvihuoneeseen siirsin myös lämmittimen sunnuntai-iltana.

Kaikkein kovin työ oli siirtää sunnuntai-iltana tupla autopotissa olleet kaksi rocotoa sisälle. Ruukun koko on vain 8,5 litraa, mutta yli kaksimetriset kasvit olivat ihan täynnä satoa, josta suurin osa vielä raakana. Leikkasin kasveista ylimmät ylimääräiset isot haarat pois joissa ei ollut podeja, sen jälkeen niputin toistakymmentä haaraa kaksimetriseen tukikeppiin, joka on toisessa kasvissa. Kuljetusta varten kiedoin vielä kuplamuovia runsaan metrin matkalta kasvien ympärille. Kahden hengen voimin paketti lähti sitten kohti kasvihuonetta. Painoa paketilla oli niin paljon etten pystynyt sitä yksin kantamaan, Autopot alustassa olleet kasvit raahattiin ensin osittain nurmikkoa pitkin ja loppumatka meni varastosta löytyneellä rullakolla. Kasvit sain lähes vahingoittumatta huoneeseen, mutta muutama podi niistä irtosi.

Rocoto Cuzco Manzano Amarillon suurin irronnut podi oli 133gr, ja tämä lajike ei ole edes jättirocoto. Molemmat kasvit ovat aivan täynnä satoa ja saavat nyt olla kasvihuoneessa niin kauan kuin on tarvis ainakin pitkälle lokakuuhun.


Rocoto San Pedro Rojo, toinen cuzcolaislajike jossa on vain yksi kypsä podi, mutta raakileita valtavasti, jotka varmasti lähtevät nyt vauhdilla kypsymään lämpimässä kasvihuoneessa. Hämmästyttävää molemmissa kasveissa on myös erittäin suuret podit alkuperäisiin verrattuna. Cuzco Manzano Amarillossa podien keskipaino on varmaan 100 gramman paikkeilla tai jopa yli.

torstai 24. elokuuta 2017

Rocotojen syksy

Tuleva syksy mennään nyt rocotojen tahtiin joiden sato tulee olemaan varmaan paras koskaan. Tomaatteja ruvetaan nyt ajamaan kasvihuoneista alas seuraavan parin viikon sisällä, kun ulkorocotoille pitää saada huoneista tilaa, kausi jatkuu niin kauan kuin on tarpeellista.

Jo tähän mennessä lähes kaikki tomaattipohjaiset rocotosäilökkeet talven varalle on tehty, vaikka satoa tulee vielä kymmeniä kiloja, lähes kaikki jättirocotot ovat vielä puskissa. Säilöntäkausi kun menee vuodesta toiseen aina samaan tahtiin. Heinä-elokuussa tehdään tomaattikastikkeet, rocotoketsupit ja aloitellaan savurocototahnojen teko, koska tomaatit kypsyvät ensimmäisinä. Syksymmällä on sitten vuorossa erilaiset hillot, jauheet ja valmistetaan rocoto rellenoja uunissa.

Talon pääty on aivan tukossa ja ulkorocotoista tulee kaikkien aikojen paras sato. Pienemmät kasvit pääsivät jo sisälle ja kuvan kolmemetristen rocotojen siirto kasvihuoneisiin on lähes mahdoton tehtävä ainakin ehjänä.



Talon päädyssä olevat rocotot ovat täynnä satoa ja osan saa kerättyä ennen siirtoa. Tähän mennessä parinkymmenen kilon rocotosato on kerätty lähes pelkästään kasvihuoneista.

Euro-Serren kasvihuone on jo kohdannut muodonmuutoksen. Viime viikolla karsin keskellä olevat Monster-NFT rocotot lähes kokonaan ja muutamia jättirocotoja on vielä puskissa. Tuonne pitäisi muuttaa ainakin osa talon päädyn kasveista.

Euro-Serren kasvihuoneen amppelirocotot kypsyivät jo tosi aikaisin ja sato on jo lähes kerätty ja kasvusto karsittu. Valoa tulee taas huoneeseen ja Rocoto Rojo Ollantaytambo kypsyttelee vielä viimeisiä podeja katossa.


Kaikkein suurimmat jättirocotot ovat vielä kasveissa ja ne saavat kypsyttää rauhassa satonsa, joista varmaan suuri osa käytetään täytettyinä uunissa ja osa ehkä savustetaan jalosteita varten.

Rocoto de la selva Rojo Arequipa on ollut uskomaton jättirocotolajike, josta satoa on kerätty jo useita kiloja, mutta podia vaan kypsyy jatkuvasti lisää. En osaa edes ajatella koska tämä rocotokausi päättyy.

Rocoto Peru Rojo 

Rocoto Surquillo 1

Kaikista uusista perulaisista rocotoista tulee parempi esittely sitten kauden loppuvaiheessa, jolloin useimpien siemeniä tulee myös tarjolle muille kasvattajille.

tiistai 22. elokuuta 2017

Tomaatti Sibirian yllätti

Erinomaisen tomaattikauden yksi positiivisimmista yllättäjistä on ollut lajike Sibirian. Sibiriania en ollut koskaan kasvattanut ja se on ollut ainoa tomaattilajike joka on kasvanut ulkona. Kylmänä kesänä se on viihtynyt erittäin hyvin talon läntisellä päätyseinustalla rocotojen välissä. Satoa Sibirian on antanut tasaisesti jo heinäkuun puolivälistä ja ulkotomaatiksi sitä on tullut erittäin runsaasti. Sibirianissa on vielä tuollainen suuri rypäs kypsiä jotka odottaa poimimista.

Sibirianin hedelmät ovat erittäin hyviä ja kiinteitä. Tomaateissa ei ole ollut mitään laatuvirheitäkään joka siinä suhteessa muistuttaa kasvihuonelajike Erkkiä. Tomaatin koko on keskikokoinen tai hiukan pienempi.

Itse kasvi ei ole kovin suureksi kasvanut ja lähes ilman leikkaamista siitä on tullut tuollainen puskamainen. Myös pieneen kokoonsa nähden satoa on tullut erittäin hyvin. Kasvissa on vielä monta raakiletta kypsymässä ja se olisi varsin helppo siirtää kasvihuoneeseen ennen kuin halla uhkaa. Tomaatti Sibirian tuli nyt varmaan jäädäkseen minun lajikevalikoimaan ja voin sitä lämpimästi suositella ulkokasvatukseen kylmänäkin kesänä.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Perunaa ja maissia

Perusta tuodun perunan ja maissin kasvatus ei lyönyt leiville tänä vuonna. Olosuhteet ehkä eivät sitten olleet kohdillaan täällä kotisuomessa.


Kolmesta Cuzcolaisesta perunalajikkeesta vain yksi antoi edes jotain pieniä perunoita, näitä pallukoita olen pitänyt kasvissa koko kesän eikä perunan koko ole kasvanut kuukausiin.

Maissit päätyivät kasvimaalle kesäkuun alussa. Kasvu oli surkeaa kylmänä kesänä aina elokuun lämpimiin päiviin asti ja kaksimetrisissä kasveissa ei ole yhtään tähkää tulossa. Ehkä ensi vuonna kokeilen uudelleen mustaa maissia kasvihuoneessa ruukussa, jossa olosuhteet ehkä paremmat tälle lajikkeelle, siemeniä ainakin riittää.