torstai 13. heinäkuuta 2017

Monster NFT ja epäonnistunut sadotus

Euro-Serren kasvihuoneen keskellä oleva iso vesiviljelysysteemi Monster-NFT on nyt toista vuotta käytössä. Viime vuonna tuli kasveista satoa heikosti kun kirvat iskivät chinenseihin juuri kukinta-aikaan. Tämäkään vuosi ei ole kovin onnistunut ja näin uskallan jo sanoa kun kaukalossa on viisi rocotoa. Kirvoja oli alkukeväästä, mutta se ei ole syy että satoa näyttäisi tulevan heikosti.

Peiliin katsomisen paikka, sillä otan tehdyt virheet nyt omalle kontolle. Nähdäkseni syy on se että valoa on ollut tarjolla liian vähän ja sitä rocotot tarvitsevat kaikkein eniten. Tuolla kaukalon ala-osassa on kehittynyt hedelmiä, mutta sitten on suuri yli metrin väli kun satoa ei ole tulossa käytännössä yhtään vaikka kasvit ovat valtavia ja ulottuvat jo huoneen kattoon. Haarojen välillä nivelväli voi olla yli 30 senttiä. Kasvit istutin kaukaloon jo maaliskuussa kun ne olivat varsin pieniä ja silloin oli vielä valoa tarjolla alhaalla, jonka vuoksi hedelmiä kehittyä kasvien ala-osaan.

Keväällä kasvihuoneen etelä-seinustan pöytä ja lattiat olivat täynnä rocotoja, jotka olivat vielä taimikasvatuksessa. Kasvit sain ulos vasta toukokuun lopussa. Aurinko oli keväällä vielä varsin alhaalla, joten valoa ei riittänyt tarpeeksi Monster-NFT:n kasveille, joten ne kasvoivat lähinnä pituutta. Kasvit olisi pitänyt laittaa kaukaloon vasta paljon myöhemmn, tai sitten etelä-seinustalle olisi pitänyt laittaa muita pienempiä kasveja. Toinen suuri virhe oli se että laitoin useita amppeleita kaukalon päälle. Rocoto-amppelit ovat kasvaneet hyvin ja satoakin tulee harjalla. Tomaatti-amppeli vie katosta jo yli kaksi neliötä ja sitä ei saa enää ehjänä pois, joten se vie paljon valoa ja tilaa katon harjalla.

Rocoto de la selva Oxapampa on kukkinut ja kukkii edelleen runsaasti, mutta podeja jää heikosti kiinni vaikka kasvi on jättiläinen. Sitä en tiedä kuinka paljon podeja on harjalla tulossa, kun amppelikasvit ja Monster-NFT:n kasvit ovat tuolla täysin sekaisin, harjalta voi tulla vielä jonkinverran satoa tänä vuonna.

Laitteisto toimii muuten vallan mainiosti ja vesi pysyy kirkkaana resossa maan alla. Pumput eivät tarvitse mitään huoltoa kun levää ei muodostu. Vedenkulutus oli kuluneella viikolla 100 litran luokkaa, vaikka kelit ovat olleet vaihtelevat. Se ei ole toisaalta paljon vaikka kuulostaa suurelta määrältä. Jos kasvit olisivat täynnä kehittyvää satoa voisi vedenkulutus olla lähes puolet enemmän.
Taas olisi jotain opiksi otettavaa ensi vuotta varten, jos sitten kolmas kerta toden sanoo.

Rocoto de la selva Amarillo Lima tekee hedelmää Monster NFT:ssä.

Rocoto Pico Mucho punastelee kaukalossa.


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Rocoto San Pedro Rojo

Rocotot San Pedro Rojo ja Quantash
Kun talvella kylvää kymmeniä jopa toistasataa siementä, niin aina joukossa tahtoo olla joitakin lajikkeita, joiden siemenet eivät tahdo itää tai kasvuunlähtö on jostain syystä vaikeaa. Tälle kaudelle Rocoto San Pedro Rojo on ollut vaikeimpia rocotoja ja siksi se on saanut viime kuukausina ehkä eniten kasvattajan huomiota ja sympatiaa.

Rocoto San Pedro Rojo on kotoisin Perun Cuzcosta, podi löytyi kaupungin suurimmasta kauppahallista Mercado de San Pedrosta, jonka mukaan se on myös nimensä saanut. San Pedro Rojon siemenet kylvettiin samaan aikaan muiden kanssa marraskuun lopulla, mutta itämisestä ei tullut mitään uusintakylvöjenkään myötä, kunnes lopulta heitin hajakylvönä lähes kaikki loput siemenet turpeeseen, ja sieltä sitten iti muutama siemen muistaakseni vasta tammikuun puolella. Taimet jäivät jälkeen jo heti alussa, koska kaikki muut rocotot olivat jo kasvaneet paljon isommiksi ja veivät parhaat paikat taimipöydiltä. Isoin kasvi kasvaa kotipuolessa, mutta kaikkein pienimmän taimen toin mökille turunmaan saaristoon.

Rocoto San Pedro Rojo päätyi keväällä kalliolle Rocoto Quantashin kaveriksi samaan blumat linjastoon. Paikka on erittäin haastava ja olosuhteet olleet kylmänä ja tuulisena kesäkuuna välillä ankarat, kun sade ja luoteistuuli mereltä piiskaavat kasveja.


Kasvissa ei ollut kuin muutama kukka kun sen toin touko-kesäkuun vaihteessa. Mökillä on neljä rocotoa ja tämä lajike on viihtynytkin siellä parhaiten. Kasvissa on jo pitkälti yli 20 hedelmänalkua ja enemmän kuin muissa mökkirocotoissa. Vieressä ja täysin samoissa olosuhteissa oleva Quantash tiputtaa kaikki kukat. Ehkäpä San Pedro Rojo on sitten tottunut Cuzcon rinteillä välillä ankariinkin olosuhteisiin, kun taas Quantash on todennäköisesti kasvanut lämpimämmillä vyöhykkeillä.

Kasvit ovat kuitenkin varsin hyvässä paikassa ja niiden takana on iso kivi joka kerää myös lämpöä ankeina aikoina. Aurinkoa rocotot saavat aikaisin aamulla, sekä monta tuntia iltapäivällä ja vielä viimeiset auringonsäteet ilta-auringon laskiessa heinäkuussa. Syys-lokakuussa paikka saattaa olla jo erittäin ankara kun luoteistuuli mereltä paahtaa suoraan kasveihin, voi olla että ne pitää siirtää toiseen paikkaan syksyllä. Saaristossa on kuitenkin kovin erilaiset olosuhteet kuin mantereella ja San Pedro Rojollekin voi povata pitkääkin ikää, kun välillä halla ja pakkaset tulevat vasta joulun aikoihin, mutta aika näyttää miten se tuolla viihtyy.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Kurkkukausi matalapaineessa

Viime vuosi oli erinomainen kurkkukausi ja satoa NFT-vesiviljelyssä tuli kymmeniä kiloja kolmesta kasvista. Samaa ei voi sanoa tästä vuodesta, kun samaan paikkaan istutetusta kurkkulajikkeesta Tomasista ovat kaikki kurkunalut abortoituneet pois, vaikka kasvi on kukkinut ihan mahdottomasti ja kokoakin on yli pari metriä. Syytä en tiedä ja samassa systeemissä on tomaatti, jota ei viime vuonna ollut. Syy on ilmeisesti lajikkeessa ja siemenetkin olivat jotain vanhoja kaapista löytyneitä, mutta eri lajike kuitenkin mitä viime vuonna kasvoi kolme kasvia. Istutin tämän kurkun ja tomaatin toukokuun alussa, toisen pienemmän kurkuntaimen viikkoja myöhemmin. Siitä alkaa nyt tulla satoa.

Louisa F1 on lajike joka nyt on päässyt satoikään ja siitä saadaan tämän vuoden kurkut, jotka näyttää kehittyvän ihan normaalisti samassa systeemissä. Kurkusta ei kylläkään tule pula tänä vuonna, sadon alku meni vaan vähän myöhäiseen. Viime vuoden kurkkulajike oli Superstar, joka antoi valtavasti satoa.


Tomaatti Andine Cornue ja nämä kaksi kurkkulajiketta ovat kasvattaneet valtavan juuriston 1,5 metriä pitkään NFT-kaukaloon. Juuret ovat tuolla luonnollisesti täysin sekaisin yhtenä mattona. Juuristo on erittäin terveenoloista ja valkoista väriltään. Lannoitus tomaatille ja kurkuille on ollut jonkinlainen kompromissi, koska tomaatti tykkää vahvemmista lannoitteista. Mielestäni Tomasin ongelmat eivät voi johtua tomaatista, koska Louisa tekee nyt normaalisti kurkkuja ja tomaatti Andine Cornuekin on erittäin satoisa, vaikka kypsiä hedelmiä ei siitä vielä ole saatu. Ensi vuonna jatkan varmaan samalla kaavalla, mutta vaihdan molemmat kurkkulajikkeet.


sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Rocotot 2017 osa 1

Capsicum Pubescens suvun chilit ovat kotoisin etelä-väli-amerikan vuoristoisilta alueilta. Alkuperäinen kasvualue ulottuu aina Meksikosta Boliviaan Andien vuoristoisilla alueilla. Peru on varmaankin merkittävintä rocotojen esiintymisaluetta ja siellä sitä viljellään eniten juuri Andien alueilla, jossa päivä-yölämpötilojen erot voivat olla varsin merkittävätkin. Perulaiset viljelijät ovat yleensä alueen alkuperäiskansaa Ketsua ja Ayamara intiaaneja, jotka ovat näitä kasveja siellä jalostaneet ja vaalineet tuhansia vuosia.

Viime syksyisen Perun matkan antia oli 28 pubescens lajiketta, jotka tulivat suomeen pääosin siemeninä, jotkut myös hedelminä. Perulaiset nimeävät pubescensin aina nimellä rocoto, ja siksi käytän tätä yleisnimitystä puhuttaessa tämän kasvin lajikkeista. 27 rocotolajiketta sain kasvamaan ja ensimmäiset hedelmät kypsyivät kesäkuun puolessa välissä. Esittelen blogissa tänä vuonna osan näistä perulaisista rocotoista, lähinnä sen jälkeen kun hedelmät eli podit ovat kypsyneet.

  
Rocoto Puno Amarillo. Tämän rocoton löysin Punon kaupungista kaakkois-Perusta Titicaca -järven rannalta ja kaupungin kauppahallista Mercado de Central Punosta.
Ensimmäisinä kypsynyt lajjike on erittäin herkullinen ja myös melko tulinen asteikolla 7/10. Rocoto Puno Amarillo on myös erittäin kaunis ja poikkeuksellisen muotoinen podi. Isoimmat podit ovat lähes 10 sentin mittaisia. Tämä lajike on tämänhetkinen suosikkini ja se on myös erittäin mehukas. Kärki on tuleton ja sen jälkeen lämpö leviää tasaisesti kuten rocotoilla yleensä.

 

Rocoto Pisac Rojo. Tämä rocotolajjike löytyi Pisacin kaupungin pieneltä torilta. Pisac sijaitsee Inkojen Pyhän laakson toisessa päässä lähes keskellä Andien vuoristoa.
Rocoto Pisac Rojo on myös hyvän makuinen ja keskitulinen asteikolla 6/10. Makeutta siinä ei ole ja se sopii käytettäväksi myös tuoreena. Pisac Rojo on erittäin mehukas, kuten halkaistun podin kuvasta näkyy. Ensimmäiset kypsyneet podit ovat olleet varsin pieniä, podissa näkyy myös lievää korkkautumista.

 

Rocoto Cuello Rojo Ollantaytambo. Tämä podi on kotoisin pienestä Ollantaytambon kaupungista, joka sijaitsee myös Inkojen Pyhässä laaksossa, mutta sen vastakkaisella puolella kuin Pisac. Ollantaytambo on portti Machu Picchulle. Alkuperäisessä podissa oli kannan alla kapea sentin kahden mittainen kaula, mutta omat podit ovat muodoltaan tasaisia, sileitä ja soikeita. Tämäkin rocoto on varsin mehukas, paksulihainen ja tulisuudeltaan keskitulinen. Maku on hyvä ja muistuttaa monella tapaa lajiketta PI585273, Cuello Rojot kypyivät myös ensimmäisten joukossa, vaikka taimikasvatuksessa oli ongelmia ja lajikkeen sain itämään viimeisenä.

 

Rocoto de la selva Lima. Tämä lajike löytyi Perun pääkaupungista Limasta ja yhdestä sen kauppahallista. Podeja on kypsynyt vasta yksi ja sekin vielä ulkona. Ensimmäinen podi oli varsin pienikokoinen alkuperäiseen verrattuna. Alkuperäinen hedelmä tuli aina Suomeen asti Perusta, ja painoa sillä oli lähes 150gr. Nähtäväksi jää kehittyykö mistään omien kasvien hedelmistä yhtä suuria. Tämä hedelmä oli varsin mieto ja makukin ehkä hiukan valju, mutta makuarviota ei ehkä pitäisi tehdä vielä yhden kypsyneen hedelmän perusteella. Kasveja minulla on kasvamassa kaksi kappaletta ja molemmat NFT -vesiviljelyssä. Molemmissa satoa näyttäisi kehittyvän heikosti.


perjantai 30. kesäkuuta 2017

Tomaattipenkkien tippukastelujärjestelmä

Monexin kasvihuoneen tomaattipenkkien kastelujärjestelmä tuli uusittua tänä keväänä. Kastelujärjestelmän periaate on sama kuin on ollut jo monta vuotta, mutta penkkien vanhat runkoletkut, tippusuuttimet ja vesisäiliön vesipumppu tuli nyt uusittua.
Vesipumpun ja letkustot toimitti VP-Lux
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=171/

Kasvihuoneen ulkopuolella on  n.200 litran tynnyri, josta vesipumppu pumppaa ajastetusti vettä kasvihuoneen multapenkkeihin. Vesipumppuna on nyt VP-Luxin toimittama uppopumppu Pond 28. Pumppu vaikuttaa erittäin laadukkaalta ja sen paras ominaisuus on se että siitä puuttuu erillinen uimuri, joka markettipumpuissa katkaisee vedensyötön paljon ennen kuin säiliö on tyhjä. Uppopumppu Pond nimittäin imee veden tynnyristä pohjia myöten.
http://www.vplux.fi/tuotteet.html?id=171/950

Kastelujärjestelmän runkoputkistoon on lisäksi liitetty kaksi täysin välttämätöntä laitetta. Vasemmalla on magneettiventtiili, joka sähköisesti avaa ja sulkee vedensyötön samalla kun pumppu käynnistyy. Jos magneettiventtiili puuttu, niin lappoamisperiaatteella koko säiliö menee tyhjäksi kerralla, vaikka vesipumppu pysähtyisi. Magneettiventtiili siis sulkee vedensyötön samalla kun pumppu sammuu, ja avaa vedensyötön aina sillon kun pumppu käynnistyy.

Musta laite linjastossa on uusi tänä vuonna ja se on linjasuodatin, joka puhdistaa veden roskasta ja muista epäpuhtauksista, jotka saattaisivat tukkia pienet tippusuuttimet.

Linjasuodattimessa on helposti puhdistettava verkkosuodatin, joka ennen kuvan ottoa oli täynnä männyn siitepölyä, jonka vuoksi vettä tuli suuttimille heikosti. Koska tynnyrissä käytettävä vesi on pääosin tuotu talon sadevesitynnyreistä, niin sinne pääsee kaikkea roskaa mukaan, joka pääsisi tukkimaan tippusuuttimet ilman välissä olevaa suodatinta, joka olisi syytä puhdistaa juoksevan veden alla parin viikon välein, riippuen tietysti siitä paljonko roskaa tynnyriin pääsee.



Runkoputkistoon on sitten lisätty erilaisia tippusuuttimia liitospalojen avulla aina kasvien kohdalle. Kaikkiaan kasteluletkua penkeissä kulkee kymmenisen metriä ja tippusuuttimia on toistakymmentä. Järjestelmää on hyvin helppo muokata aina tarpeen mukaan. Runkoputkisto on 13mm paksua ja tippusuuttimille tulevat letkut 4mm paksua.

Vedensyötön jaksotus tapahtuu Brennenstuhlin digitaalisen ajastimen avulla joka on esitelty jo viime vuonna blogissa.
http://kaksikasvihuonetta.blogspot.fi/2016/05/kasvihuoneiden-tekniikka-digitaaliset.html

Tomaattipenkeissä on tänä vuonna myös pari chiliä mukana ja vesiliukoiset lannoitteet sekoitetaan kasteluveteen tynnyriin. Lannoitteina on nyt Yaran kaksikomponenttiset Liva Calcinit ja Hydro, jotka soveltuvat myös multaviljelyyn. Antoliuoksen väkevyys eli EC on nyt ollut 2.0 - 2.5. Puristenesteanalyysiä en ole tänä vuonna tehnyt.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Viiniköynnöksen pistokkaat

Euro-Serren kasvihuoneen viiniköynnöksistä talvileikkauksen ohessa tammikuussa otetut pistokkaat näyttäisivät kaikki onnistuneen. Taimiruukun pohjasta kasvaa jo juuristoa ulos.
Chardonnayn juuristoa 
Chardonnayn pistokkaista on kasvanut jo komeita taimia kasvihuoneessa. Pistokkaista kasvatetut taimet saavat nyt rauhassa vahvistua kasvihuoneessa ainakin tämän vuoden ja koska kyseessä oli lähinnä kokeilu, niin taimille pitää keksiä myöhemmin joku paikka. Varmaan laittan taimia myös ulos kasvamaan, jotta näkee miten aitoviiniköynnös voi menestyä suomessa kasvihuoneen ulkopuolella.

Merlotin pistokkaista kasvatetut taimet ovat myös kasvaneet erittäin hyvin kasvihuoneen lämmössä.

Zilgan taimia varaston seinustalla
Ulkona kasvavasta Zilga -viiniköynnöksestä otin myös pistokkaita muutama vuosi sitten. Taimia esikasvatin kasvihuoneessa vuoden verran ja viime kesänä istutin ne ulos. Nämä kasvit ovat lähteneet hyvin kasvuun ulkona tänä vuonna, mitään talvisuojausta Zilga ei tarvitse.

Ensimmäiset viinirypäleet kypsyvät myös jo kasvihuoneessa. Merlot tekee jo varsin mukavasti satoa rocoto kasvuston keskellä, vaikka valoa on tarjolla niukasti tänä vuonna.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Eksoottiset kasvit kesäkuussa

Euro-Serren kasvihuoneessa on myös muutamia hieman eksoottisempia kasveja, jotka yhtä lukuunottamatta ovat vielä pieniä taimia

Naranjilla eli Lulo on poikkeus tänä vuonna idätettyjen eksoottisten kasvien joukossa, sillä se on suorastaan jättimäinen ja kasvanut kovaa vauhtia kun olosuhteet tropiikin kasville ovat olleet erinomaiset.

Naranjilla on erikoinen kasvi ja lehdet ovat hyvin pehmeät, karvaiset ja todella suuret. Kuvan lehti on varmaan 50cm pitkä ja vähän kapeampi.

Ensimmäiset kukkanuputkin ovat kasviin muodostuneet ja nuo vaaleanpunaiset pallerotkin ovat ihan karvaiset. Nähtäväksi jää voiko tuosta saada hedelmää ja vielä tänä vuonna.

Pitaya on vielä pieni kaktustaimi joka on myös idätetty viime talvena. Siemenet tulivat viime syksyn Perun matkalta.

Mango on idätetty ihan kaupan siemenestä joskus alkuvuonna. Kehitys ollut heikkoa viime viikkoina.

Pepino Dulce kuuluu myös tämän vuoden uutuuksiin ja nätti rehevä kasvi on kärsinyt rajusti kirvoista keväällä. Kasvi on kuitenkin varsin hyvinvoivan oloinen ja mittaa noin 20 senttiä.

Papaya on sen sijaan viime vuoden taimia ja kasvaa jättikivivillakuutiossa ja saa kastelun aluslautasen kautta. Papaya kärsi alkukeväällä ja lähes kaikki vanhat lehdet kuivuivat pois, jonka vuoksi se kävi lähellä kuolemaa, mutta on nyt piristynyt huomattavasti ja kuvan ylälehvästö on kasvanut viime viikkojen aikana.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Rocotoja ulkona

Tänä vuonna ulkokasvatuksessa on myös useita rocotoja, lähinnä varakasveja. Ensimmäiset rocotot muuttivat kasvihuoneista ulos toukokuun puolenvälin jälkeen. Toukokuun loppupuoli oli varsin kylmä, ja muutamana yönä lämpötila laski jo lähelle nollaa, mutta kasvit ovat viihtyneet ulkona erittäin hyvin ja monet rocotot lähtivät tekemään podejakin varsin pian ulos muuton jälkeen. Lämpötilavaihtelu kun teki kasveille terää ja aurinkoa on ollut tarjolla runsaasti. Tänä vuonna kevät on ollut erinomainen kaikin puolin niin kasveille ulkona kuin kasvihuoneissa. Kuvassa rocotoja talon päädysssä blumat -linjastossa, jossa on myös runsaassti hedelmiä tekevä tomaatti Sibiria.


Toinen talonpäätykaappi on nyt myös jo täynnä. Ulos muuttaessaan taimet olivat varmaan paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin ja kukkia täynnä, tämän vuoksi hedelmien muodostus lähti vauhdilla käyntiin lähes jokaisessa kasvissa, myös kuvan kaapissa, jossa voi olla erittäin kuuma päivisin. Lannoitteina ulkorocotoilla on Nutriforten kaksikomponenttiset tomaatti-mansikka, typpi-kalsium -lannoitteet.


Kaapeissa on jo hirmuisen tuuheaa ja kasvit ovat kukkia täynnä. Rocoto de la selva Limassa on jo useita pieniä podin alkuja kehittymässä.

Kasvimaalla on neljä rocotoa ja podeja tulossa myös siellä. Isommat podit olivat kehittyneet jo kasvihuoneessa. Koska koko sato ei tuolla ehdi kypsyä niin kasvit varmaan kaivetaan maasta ylös loppusyksyllä ja siirretään Monexin kasvihuoneeseen, kun tomaatit on raivattu pois.

Ensimmäiset raakileetkin kypsyvät jo yllätys yllätys juuri ulkona, aurinkoa kun on ollut niin paljon tarjolla. Tämäkin podi toki kehittyi pääosin kasvihuoneessa ennen ulos siirtoa. Jo perinteeksi muodostunut rocotojen grillaus ja satokauden avaus juhannuksena toteutuu varmasti. Juhannukseen on vajaat kaksi viikkoa aikaa ja neljä podia on nyt vaihtamassa väriä, pari niistä kasvihuoneessa.

Rocoto San Pedro Rojo Cuzcosta ja Rocoto Quantashin varataimet muuttivat saaristoon kesämökille. Mikäs sen upeampi kasvupaikka perulaisille rocotoille kuin suomalainen merimaisema saaristossa. Nämä kaksi kasvia tulee blumat -kasteluun ja lisäksi mökille on jo aikaisemmin tuotu kaksi rocotoa jotka ovat autopoteissa. Saaristossa ensimmäiset pakkaset ovat usein tulleet vasta joulun aikoihin ja näille kasveille voi olla tiedossa pitkä elämä kesämökillä.