Arequipaan
saavuttiin yöbussilla Nazcasta, josta matkaa oli 565 km. Bussi lähti kymmenen
aikoihin illalla ja Arequipaan saavuimme aamulla kahdeksan aikoihin. Tämä oli
ainoa etappi Perussa joka jäi näkemättä kun matkustimme yöllä. Arequipa oli
myös ensimmäinen kaupunki Andeilla, ja se on noin 2300 metrin korkeudella Colga
–kanjonin kupeessa, joka on maailman syvin kanjoni, syvempi kuin kuuluisa Grand
Canyon Yhdysvalloissa. Arequipasta tehdään retkiä Colga –kanjonille, mutta me
vietimme kaksi päivää kaupungissa totutellen korkeaan ilmanalaan, jota helpotti
Coca tee, Coca teetä kun oli rajattomasti tarjolla kaikkien Andien kaupunkien
hotelleissa.
|
Cruz del Sur -yhtiön loistobussin alakerta, jossa kelpasi matkustaa yöllä. Matkustajille oli tarjolla myös tyyny ja huopa. Penkkien selkänojat kaatuivat lähes makuasentoon. |
Hotelli oli
upealla paikalla ihan kaupungin keskustassa, taustalla näkyi kaupungin
silhuettia koristava El Misti –tulivuori. Maaperä Arequipan seudulla on
erittäin tuliperäinen ja tämä Perun toiseksi suurin kaupunki on vuosien
saatossa kasvanut lähes tulivuoreen kiinni. Tiedemiesten mukaan suuri osa
kaupungista on vaarassa tuhoutua, jos ja kun El Misti päättää joskus purkautua.
Ilmasto Arequipassa on lähes täydellinen ympäri vuoden. Päivisin lämpötila
kohoaa päälle 20 asteen ja öisin on n. +12-13 astetta, kuin Suomen kesällä
parhaimmillaan. Päivällä auringossa oli jopa polttavan kuumaa toisinaan.
|
El Misti hotellihuoneen parvekkeelta nähtynä.
Kun pääsimme
aamulla hotelliin, niin siellä ei kauaa aikaa tuhlattu, vaan lähdettiin suureen
kauppahalliin San Camiloon, joka oli alle puolen tunnin kävelymatkan päässä
hotellilta. Puhelimen reitityksellä San Camiloon oli helppo löytää ja yhtään
harha-askelta ei matkalla otettu.
Matkalla mentiin Placa de Armasin kautta, joka on kaupungin keskustassa
oleva puisto. Jokaisessa Perun suuressa kaupungissa on Placa de Armas, joka
tarkoittaa asevarikkoa, sillä espanjalaiset konkistadorit säilyttivät siellä aikoinaan aseitaan ihan kaupunkien ydinkeskustassa. Arequipan Placa de Armas oli varmaan
kaunein mitä näimme Perussa, monet kaupunkien talot ja kirkot on tehty
valkoisesta vulkaanisesta kivestä sillaarista, josta Arequipa on saanut
lempinimen White City. Kaunis ja upea kaupunki kaiken kaikkiaan.
|
|
Arequipa - Placa de Armas |
Matkalla
mercado de San Camiloon tajusi että nyt ollaan aivan erityisessä kaupungissa,
rocotojen kaupungissa. Ravintoloita oli kaupungissa paljon ja niiden ulko-ovien
ruokalistoilla ensimmäisenä maininta ruokalajista ”Rocoto Relleno”, täytetty
rocoto. Rocotoja oli tarjolla joka paikassa niin hienoissa ravintoloissa kuin
katukeittiöissä. Arequipa on maailmankuulu Rocoto Rellenoista, siellä kun tämä
ruokalaji on joskus kehitetty. San Camilo oli suuri lähes jalkapallokentän
kokoinen kauppahalli, ja sieltä löytyi valtavan kokoisia jättirocotoja, kuten olin
arvellutkin. Rocoto de la selva Oxapampa
on kuuluisin Perulaisen kauppanimen omaava jättirocoto, jonka löysin juuri
Arequipasta. Arequipasta löysin kahden päivän aikana kaikkiaan kuusi erilaista
rocotoa, joiden siemenet tuli kotiintuomisiksi. Lämpimässä ilmanalassa podit rupesivat pilantumaan
todella nopeasti, joten siemeniä perkasin hedelmistä iltaisin hotellihuoneessa.
Nämä
kaupunkien suuret mercadot ovat erittäin suosittuja ostospaikkoja perulaisten
keskuudessa. Ruoka ja raaka-aineet ovat halpoja ja taatusti tuoreita.
Runsaudenpula on melkoinen niin erilaisten vihannesten, juuresten, marjojen ja
hedelmien kohdalla. Lihaa, kalaa, juustoja, leipää ja mausteita, kaikkia löytyy
perulaisista mercadoista.
|
Rocotoja ja Aji Amarilloja San Camilossa |
|
San Camilon hedelmätiskeillä oli tarjolla kaikki mahdolliset tropiikin hedelmät, jotka tuodaan sinne Perun Amazonilta |
|
Ruokalistan rocoto-annoksia |
Arequipassa syötiin myös matkan ensimmäinen Rocoto Relleno, joka oli jo elämys itsessään. Alpakan lihalla täytetty rocoto oli loistava ja erityisesti maito/juustokastike oli parasta mitä olin koskaan syönyt. Andien peruna kuului luonnollisesti annokseen.
|
Ary Guepay -ravintolan Rocoto Relleno tarjoiltiin kiviastiasta, jossa kastike kiehui vielä pöytään tuotaessa. |
Hienoa.
VastaaPoistaMakuarviosi tuosta Rellenosta? Näyttää kyllä herkulliselta ja lihaa ei ole säästelty.
Miten tuota annosta voi muuten arvioida kuin sanalla erinomainen. Rocoto oli varsin pehmeäksi keitetty ja rocotolle ominainen maku eli ei makeutta kuten peruspaprikassa yleensä, liha oli suussa sulavaa ja luulin sitä ensin naudaksi. Mutta jos perulaisista Rocoto Rellenoista hakee tulisuutta niin siihen voi joku pettyä, polte ryöpätään varsin miedoksi, mutta kyllä sieltä lämpöä suuhun saa. Usein ruoka-annosten kera tarjotaan erillistä chilikastiketta joka voi olla todella tulista, tässä sitä ei ollut. Välillä onkin tullut mieleen että nämä supertuliset chiliateriat ovat vain chiliharrastajien omia juttuja, koska missään ravintolassa en ole kovinkaan tuliseen ruokaan törmännyt, en Suomessa enkä ulkomailla.
PoistaEhkä yllättävää oli myös se että kun eri puolilla Perua söin neljä erilaista rocoto rellenoa, niin kaikki ateriat olivat hyvinkin erilaisia, mutta kaikki erittäin hyviä ehkä Cuzcossa syötyä ateriaa lukuunottamatta joka oli vege annos ja tilattiin ravintolosta hotelliin, se muistutti grilliruoka-annosta ja oli jo ehtinyt vähän jäähtyäkin matkalla, hyvä sekin oli mutta ei ansaitse mainintaa erinomainen.
Intiassa olen saanut erittäin tulista ravintolaruokaa.
PoistaTilatessa he saattoivat kysyä, "turistille vai paikalliselle maustettua". Kun kerroin ottavani paikallisen version, hymy levisi ja palvelu parani.