Perulainen kevät

Viime syksyn matka Peruun oli ehdottomasti hienoin matkakokemus ikinä. Kyseinen matka elää mielissä pitkään mm. yli tuhannessa valokuvassa ja monissa videoissa, mutta erityisesti kyseistä matkaa muistelee lukemattomien kasvien kautta jotka tulivat Perusta Suomeen siemeninä.

Tämän vuoden teemahan on Peru kasvihuoneissa, sama teema tulee jatkumaan kesällä myös huoneiden ulkopuolelle, kun useat perulaista alkuperää olevat kasvit muuttavat pihalle ja kasvimaalle.

Perulainen musta maissi Cuzcosta, useimpien siemenien itämiseen meni vain runsaat kaksi vuorokautta ja tavoite kymmenestä kasvista on jo saavutettu. Maissit tulee kesällä kasvimaalle neliön laatikkoon.

Ensimmäinen testi-idätys perulaisella maissilla tehtiin huhtikuun alussa menestyksekkäästi ja kasvi on hyvässä kasvussa.

Pieniä vasta-itäneitä kvinoan taimia

Kvinoa oli Inkojen suosituin viljelykasvi. Kvinoaa viljeltiin Andien laaksoissa maissin ohella. Minun kvinoat eivät ole Perusta kotoisin, siemenet löysin pari kuukautta sitten Turun kasvitieteelliseltä puutarhalta, ja näillä kasveilla voi olla sukujuuret suomeen ja todella lähelle. Kvinoaa kun kasvatetaan täällä Varsinais-Suomessakin eräällä maatilalla varsin lähellä omaa asuinpaikkaa ja tiedä vaikka siemenet johtaisivat suomalaiselle pellolle.

Tässä jännityksen aihetta lähiviikoille ja perulainen peruna Cuzcon Mercado de San Pedrosta. Kolmesta eri perunalajikkeesta iti ilmeisesti vain yksi ja helmikuisessa kasvihuoneessa ei vielä valoa riittänyt ja keväämmällä ollut taas liiankin lämmintä kasvihuoneessa perunalle, joten varret ovat pitkiä roikaleita eikä kovin kummoisia. Varmaankin vappuna kurkistan luukkuun sisälle mitä tuolta voi löytyä.

Rocoto Puno Amarillo. Podi tuli hankittua Mercado Central Punosta ja kasvi kasvanut hyvin ja täynnä kukkia, podeja tulee jo kymmenittäin.

Rocoto Puno Rojo. Punainen rocoto Punosta joka ei kuki vielä vaan lähinnä vain kasvaa vaikka ensimmäiset nuput muodostumassa, kasvi päätyi lopulta amppelissa kasvihuoneen päätyseinälle viiniköynnösten sekaan. Alimman lamoavan haaran ja pisimmän harjalla jo olevan pystyhaaran välinen etäisyys jo lähes kaksi metriä.

 Rocoto Machu Picchu Rojo jolla ehkä kaikkein suuri tunnearvo Perusta tuoduista rocotoista. Podi kun tuli hankittua yhden maailman kuuluisimman paikan juurelta Aquas Calientesin torilta, jossa podin möi nuori intiaanityttö, joka tulee aina mieleen kun tätä kasvia katselen. Hän kun oli mahdollisesti Tahuntisuyon kaukainen jälkeläinen.

Rocoto Cuello Rojo Ollantaytambo. Siemenet erikoisimmasta rocotonpodista jonka olen koskaan nähnyt. Ollantaytambon pieni kaupunki oli yksi matkan helmi jonka pieneltä torilta podin löysin. Ollantaytambo on kaupunki vuorten juurella jossa turisteista huolimatta oli perulaista maalaistunnelmaa. Siellä mm. koirat, kanat ja kukot juoksivat pisin tien pientareita vapaina ja valtoimenaan. Erityisesti silmiin pisti vapaana kulkevat koirat kaupungin keskustassa.

Rocoto Pico Mucho joka oli ensimmäinen jättirocoto joka löytyi Perusta ja pääkaupunki Limasta. Täystyrmäys heti ensimmäisenä aamuna Mercado de Surquillossa.

Rocoto de la selva Amarillo Lima. Keltainen jättirocoto löytyi viimeisenä päivänä ja samasta Liman kauppahallista. Valtavat kukkanuppuryppäät ovat ällistyttäviä joita en ole koskaan ennen nähnyt rocotoissa.

Kuten yllä olevista kirjoituksista voi päätellä, niin tunnearvo kasveihini on valtava kun kaiken on itse hakenut maapallon toiselta puolelta, varsinkin kun jokaisen kasvin pystyy jäljittämään oikealle myyntipöydälle eri puolilla Perua.