Villichilejä

Tähän kesään idätin myös pari villichiliä. Kovinkaan paljoa noista ei ole ollut kerrottavaa kun ovat kasvaneet lähinnä muiden kasvien seassa. Satoakaan niistä ei paljon mitään tule kuten ei villichileistä yleensäkään, mutta jotain maistiaisia sentään on tiedossa. Kasvien kohtaloa syksyn jälkeen en osaa sanoa että joutaako kompostiin, tai sitten voin koittaa jopa talvettaa jomman kumman.

           

CAP 469 C.Praetermissum on kasveista isompi ja tuuheampi ja selvästi pensastavan tyyppinen villichili. Marjat ovat pieniä ja pyöreitä ja tulevat ryppäissä. Kukka on kaunis violettireunainen ja varsin pieni kooltaan. kaiken kaikkiaan varsin nätti kasvi joka leikkaamalla pysyisi kompaktina.

Ulupica Extra Large F2 on idätetty helmikuun alussa ja kasvi on ruma risukasa. Kaksi pitkää haaraa joilla siipienväli toistametriä. Ulupica vietti lähes koko kevään ja kesän kylmällä lasiterassilla ja nyt sekin pääsi kasvihuoneeseen ruukunvaihdon yhteydessä. Muutama podi tulossa ja ovat varsin kookkaita lähes 3 senttiä halkaisijaltaan.  

Chilien savustusta ja kesän lannoitukset

Chilien savustuskausi alkoi vihdoinkin ja tällä kertaa monta viikkoa myöhässä edellisvuosiin nähden. Syynä oli puuttuva jääkaappi joka tähän tarkoitukseen löytyi vasta nyt. Tänä vuonna ei savusteta mitään muuta kuin rocotoja, koska mitään muuta lajia ei ole kasvamassa, Annuumi Leek on tyhjennetty jo podeista ja ne meni grilliin.
Jääkaappi on lähes uuden veroinen ja savustus hoituu yhdellä savusammolla. Jääkaappi on myös niin tiivis että savua ovesta ei tule läpi oikeastaan yhtään, joten tuskinpa noin kahden vuorokauden savustusta tänä vuonna tarvitaan. Savustusmateriaalina on omenapuukiekot ja jonkin verran leppääkin olisi vielä jäljellä.
Kaapin hyllyille mahtuu n. 3 kiloa rocotoja ja oviin menisi vielä lisääkin. Tähän mennessä rocotoja on jo kerätty lähes 5 kiloa ja puskat notkuu edelleen sadon painosta. Arviona olisi että tänä vuonna tulisi lähes 20 kiloa rocotosatoa, joka on aika hyvin kun satokasveja on 5 kpl. Kahdesta jämätaimesta ei montaa kymmentä podia tule.
Savustetut rocotot käytetään savutahnaan ja savurocotojauheen tekemiseen, koska satoa tulee runsaasti niin savujauhe tullee muillekin tarjolle syksymmällä.

Fat Rocoto Riesen Gelb

Chilien lannoitus kesällä 2015

Chilien lannoitus on ollut tänä kesänä hyvin epämääräistä ja hoitunut lähinnä kokemuksella ja näppituntumalla. Lannoitteina olen käyttänyt Yaran kaksikomponenttilannoitteita Hydro / Calcinit sekä vesiviljelyrocotoon että multakasveille. Lisänä on ollut tänä vuonna kokeilussa Krista magnesiumlannoite, joka saman firman tuote kuin edelliset.
Kaikki rocotot saavat edelleen lannoitteita ja EC on nyt noin 2.0 paikkeilla hydro:calcinit suhteella 3:1 ja NFT Riesen saa joskus 4:1 suhteella lannoitteita.
NFT rocoto Riesen Gelb:n lannoiteväkevyys ja PH on viimeksi mitattu joskus ennen juhannusta, joten mitään käsitystä ei ole reson liuoksen väkevyydestä ja joka kerta kasvi saa samat lannoitteet. Veden kulutus yli kolmemetrisellä kasvilla on helteillä ollut lähes 10 litraa päivässä. Podit kasvissa ovat erittäin suuret ja täysikokoiset kerätyt olen punninnut ja paino ollut 130 - 150 gr välillä. Myös pienemmät matojen syömät podit jotka ovat tippuneet kasvista ovat olleet lähes 100 gr kokoisia.

Riesen tekee vielä ihan mukavasti podeja tuolla kasvihuoneen harjalla ja kun uudet kasvulehdet näyttää hyviltä niin mitä noita lannoitesuhteita jaksaa mitata vaikka hyvät mittarit ovatkin olemassa.

Riesenin juuristo on ihan terveen näköinen kasvatusastiassa vaikka levänmuodostus on ollutkin aikamoista. Valkoisen kannen olisi voinut suojata vaikka jätesäkillä, mutta jäänyt sekin tekemättä. Tämä meinasi kostautua viikonlopun poissaolon aikana kun vesipumppu oli lähes tukossa kotiin tullessa. Myös amppelirocotojen blumat reso eli 20 litran vesipalju katossa on ilman kantta ja tässäkin meinasi käydä huonosti kun vedentulo kasveille oli lakannut sunnuntaina, koska paljun takana oleva hana oli mennyt levästä tukkoon. Nyt kastelu on taas toiminnassa.

Altakastelupöydät kasvihuoneessa

Minulla on Euro-Serren kasvihuoneessa viisi altakastelupöytää jotka ovat mitoiltaan 55cm x 125cm. Pöydät ovat erittäin käteviä kasvien kastelussa silloin kun niitä on paljon pienissä ruukuissa. Minulla on toistakymmentä kasvia huoneessa ruukuissa, lähinnä yrttejä jotka muutaman päivän poissaolon aikana saavat kätevästi kastelun tuolta pöydän kautta. Pöydän kanaviin menee useampi litra vettä ja tuohon päälle tulee altakastelumatto, josta kasvit saavat tarvitsemansa veden.

Altakastelupöydät sopivat hyvin kasvihuoneen alumiinisiin hyllyrunkoihin. Runkoihin olisi tarkoitus tehdä vielä myöhemmin pöytälevyt, jolloin nämä lasikuitulevyt pysyvät tukevammin rungossa.

Juuret kasvavat ruukkujen pohjista herkästi ulos, kuten kuvan passionhedelmällä ja chilillä. Ruukkuja pitäisi nostella pöydillä lähes päivittäin etteivät juuret kasvaisi mattoon kiinni. Huonona puolena juurten ulos kasvamisessa on myös se kun kasvi pitäisi siirtää isompaan ruukkuun. Kasvia on aika mahdotonta irrottaa ruukusta ilman että osa juurista rikkoutuu, mitään haittaa tuosta en ole huomannut kasveille koituneen ruukunvaihdon yhteydessä.

Maissia kasvihuoneessa

Maissia olen kokeillut kasvattaa muutama vuosi sitten ulkona kasvimaalla. Silloin oli varsin lämmin kesä ja satoa muutamasta taimesta sain ehkä parin tähkän verran. Maissin kasvattaminen suomen oloissa on varsin haastavaa ja lämpimänä kesänä se onnistuu ainakin etelä-suomessa. Pohjois-saksassa maissipellot on jo tuttu näky, joten kovin paljoa etelämmäs ei tarvitse mennä, niin kasvatus onnistuu jo pelloilla.
Koska loppukeväällä näytti siltä että Euro-Serren kasvihuone valmistuisi kesäksi, niin jokin nopeasti kasvava hyötykasvi piti saada tuonne puolityhjään huoneeseen kasvamaan kesäksi, että saadaan jotain vihreää huoneeseen. Maissi tuli ensimmäiseksi mieleen ja siemenet meni multaan joskus toukokuussa, esikasvatus tapahtui Monexin kasvihuoneessa, kunnes nopeasti kasvaneet taimet sai siirrettyä uuteen huoneeseen.

Kasveja tuli kaikkiaan seitsemän ja istutin ne n.12 litran ruukkuihin ja tavalliseen puutarhamultaan. Maissit kasvoivat todella nopeasti, kunhan lämpöä vaan riitti. Koska maissi on tuulipölytteinen, niin kasvihuoneessa pölytystä piti avittaa käsin latvojen kukintoa käsittelemällä. Jokaisessa taimessa on nyt tähkä tuloillaan, mutta taitavat olla vielä raakileita. Tähkän pitäisi olla kypsä, kun sen päässä oleva "ruohotupsu" ruskistuu ja tähkän pää pyöristyy.

Maissin taimia kesäkuun toiseksi viimeisenä päivänä.

Euro-Serre Tropic -kasvihuoneen sähköistys

Alkukesällä valmistunut Tropic-kasvihuone sai nyt myös sähköt. Hyvissä ajoin ennen syksyä joten tässäkin huoneessa voi nyt arempia kasveja säilyttää kun yöt kylmenevät. Tarkemmat tiedot huoneen sähköistyksestä löytyy tästä.
Huoneessa on ollut nyt myös lämmitys päällä muutamana yönä ja termostaattissa minimilämpönä ollut +13 astetta. Sitä en tiedä onko lämmitin ollut päällä yöllä, kun lämpötiloja tallentava mittari huoneesta vielä puuttuu. Todennäköisesti lämmitintä ei ole vielä tarvittu.

Ensimmäinen "sähköä tarvitseva" kasvi muutti nyt myös takaisin Tropic huoneeseen. Runsas viikko sitten NFT-vesiviljelyyn siirretty Carica Papaya on viihtynyt hyvin uudessa kasvualustassa.

Ensimmäisessä kuvassa Papaya tänään 9.8 ja toisessa kuvassa kasvi 30.7 kun se sai siirron Ikea-NFT:hen. Kasvi on jo selvästi kasvanut ja värikin parantunut runsaassa viikossa.

 Papayan juuristo hakeutuu jo idätyssienestä kivivillaan ja kuitukankaaseen.

Tomaatin latvonta

Tomaatit latvotaan kun halutaan lopettaa kasvin pituuskasvu. Tällöin kasvin latva katkaistaan yleensä ylimmän kehittyvän tomaattitertun yläpuolelta. Latvonta on jokavuotinen välttämätön toimenpide, koska muuten kasvi vaan jatkaisi kasvuaan loputtomasti ja suomen oloissa kasvukausi tomaattien osalta päättyy yleensä syyskuun aikana. Latvonnan tarkoituksena ei ole pelkästään päättää kasvin pituuskasvu, vaan saada kasvin voimat keskittymään loppujen raakileterttujen kypsyttämiseen.

Mikä on latvonnan oikea ajankohta suomen oloissa ? Tarkkaa ajankohtaa on varsin mahdotonta määrittää, koska muuttuvia tekijöitä on niin monta. Kukasta kypsään hedelmään menee yleensä noin kaksi kuukautta. Muuttuvia tekijöitä on mm. tomaattilajike, terttujen ja kukkien määrä sekä lämpötila ja valon saanti.
Jonkinlaisena nyrkkisääntönä ulkokasvatuksen osalta olen pitänyt heinä-elokuun vaihdetta. Lämpimät kelit jatkuvat vielä useita viikkoja, joten suurin osa lopuista raakileista saadaan hyvin kypsiksi. Katetulla kylmällä terassilla ajankohta voisi olla pari viikkoa myöhemmin. Kasvihuoneoloissa kasvatusta voidaan jatkaa vaikka kuinka pitkään jos huonetta lämmitetään syksyllä, mutta kovin järkevää tämä ei ole koska aurinkoa ei enää syyskuun jälkeen riitä, ja tomaatin maku kärsii todella paljon auringon puutteesta.
Yleensä olen latvat katkaissut tomaateilta kasvihuoneessa elo-syyskuun vaihteessa, jolloin kasvit menevät jo harjalla poikittain, tällöin kypsiä tomaatteja olen noukkinut vielä lokakuun puolella. Tänä vuonna päädyin latvomaan tomaatit jo tänään eli elokuun alussa. Tomaattivuosi runkotomaattien osalta on tänä vuonna ollut varsin keskinkertainen ja syyskuun lopulla eteen tuleva kahden viikon matka oli yhtenä syynä pistää latvat poikki jo näin aikaisin. Kasvit olisi syytä saada kompostiin jo riittävän ajoissa syyskuun puolen välin paikkeilla.

 

 Kasvit ovat tällä hetkellä noin 2,5 metrisiä ja isoimmat tomaatit menevät jo harjalle, eli senkin vuoksi latvonta oli ihan perusteltua ettei koko kasvihuoneen katto mene tukkoon kun syyskuussa kypsytellään vielä amppelirocotoja syysauringossa.

Vaikka tomaattikausi on ollut vaatimatonta luokkaa, niin isoja raakileterttuja on aika mukavasti vielä tuolla lähes kahden metrin korkeudella. Lannoitusta en kokonaan lopeta latvonnan yhteydessä vaan kevennän ehkä puoleen normaalista, lannoituksella on myös merkitystä loppujen terttujen kehittymiseen.
Muutama viikko ennen tomaattikauden päättämistä siirryn pelkästään vedellä tapahtuvaan kasteluun.

Elokuun alun chilikatsaus

Chilien osalta tämä kausi on kääntymässä loppusuoralle kun siirryttiin elokuun puolelle. Satoa tulee vielä kuukausia, mutta uutta satoa kukinnoista ei ehdi enää kehittymään kovinkaan paljon. Mitä olen lukenut muiden chilinkasvattajien kaudesta niin monille tämä vuosi on ollut surkea kylmän kesän vuoksi. Samoin olisi varmaan käynyt minullekin jos olisin valinnut lajit toisin. Yhtä Leekkiä (C.Annuum) lukuunottamatta kaikki kasvit on rocotoja ja nyt uskaltaa sanoa että tämä kausi on erinomainen. Satoa tullee rocotoista varmaan parikymmentä kiloa ainakin, vaikka satokasveja on kasvihuoneessa vain viisi. Kesäkuun alussa tunnelmat kaudesta olivat vielä epävarmat, kun kuulin joutuvani polvileikkaukseen. Kasvit selvisivät hyvin ilman minua muutaman viikon ja nyt pystyn taas niitä hoitamaan jotenkin.

Ainut täysin flopannut kasvi oli Red Peruvian, joka on pelkkä viherkasvi ja saa mennä kompostiin. Viime vuonna taimi kuoli jo alkukeväällä ja nyt ei kasvista tule mitään satoa eli siemenissä täytyy olla vikaa. Kyseisestä siemenerästä en enää yritä mitään tainta jatkossa kasvattaa eli tämä lajike jää minun osaltani kasvattamatta jatkossa.

 Leek satosi heikosti koska toukat iskivät kasviin ja se joutaa kohta kompostiin. Samassa NFT:ssä paprika Gourmet. Leek on ainut kasvi jota olen kasvattanut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2009 jolloin chilinkasvatus varsinaisesti alkoi. Leek pysyy listoilla tulevaisuudessakin vuodesta toiseen.

Chile de Seda lähti tekemään satoa selvästi hitaammin kuin muut amppelirocotot, mutta nyt tuollakin kypsyy podeja runsaan puoleisesti. Chile de Seda on erittäin maukas ja varsin tulinen lajike, jota suosittelen kokeilemaan.

Rocotot ovat jo kasvihuoneen katossa kiinni ja eri puolilla käytävää kasvavat Riesen Gelb ja Chile de Seda kohtaavat harjalla. Riesenillä on kokoa jo noin kolme metriä ja kukkii harjalla eli syksymmällä tullee vielä toinen satoaalto kasvista.

Kasvihuoneen perällä viiniköynnösten seasta löytyy myös runsaasti podeja ja enemmänkin voi olla tuolla lehtien takana jonne ei näe.

Tänä vuonna on ominaista myös suurikokoiset podit. Kolme yli 100 grammaista on jo kerätty ja kuvan kasvi on Santa Natalian varataimi, jota en raaskinut pistää keväällä kompostiin. Se on ollut toukokuusta lähtien ulkona räystään alla lähes oman onnensa varassa, lannoitusta saanut vain pari kertaa kesällä. Tuosta kasvista keräsin yli satagrammaisen podin. UV-säteily on tarttunut voimakkaasti hedelmiin vaikka aurinkoa on ollut ajoittain niukasti tarjolla. Kasvi on surkean oloinen, mutta vajaat 20 podia tulossa ja latvus kukkii voimakkaasti.

Ensimmäinen iso Riesen Gelb ja painavin kasvattamani chili.